Kansainväliset järjestöt ovat jo pitkään varoittaneet Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteista, jotka ovat viime aikoina pahentuneet. Tänään Yle raportoi Alista, joka ammuttiin kuoliaaksi Bagdadissa vain pari viikkoa sen jälkeen, kun hänet karkotettiin Suomesta saatuaan negatiivisen turvapaikkapäätöksen. Alin tytär Noor on myös hakenut turvapaikkaa Suomesta, mutta kuten isänsä Noor on saanut negatiivisen päätöksen.
Myös raportit Kabulista ovat osoittaneet, etteivät turvapaikanhakijat jotka palaavat niin sanotusti vapaaehtoisesti ole siellä turvassa, eikä heillä usein ole mahdollisuutta käyttää IOM:in tarjoamia palveluita palanneille.
− Olen järkyttynyt siitä, että Suomi lähettää ihmisiä takaisin turvattomiin maihin, missä he joutuvat vaaraan. Mikäli turvapaikanhakijalle ei anneta turvapaikkaa, on meidän oltava varma siitä, etteivät he joudu pelkäämään henkensä tai terveytensä puolesta. Non-refoulement-periaate on ehdoton ja olemme sitoutuneet seuraamaan sitä. Demokraattisena valtiona, ja yhteiskuntana joka perustuu ihmisoikeuksiin, emme voi jatkaa ihmisten lähettämistä maihin joissa heidän turvallisuutensa ei ole taattu, sanoo kansanedustaja Eva Biaudet.
Suomi on vuodesta 2016 lähtien myöntänyt irakilaisille yhä vähemmän turvapaikkoja. Tätä hallitus on perustellut sillä, että on haluttu harmonisoida Suomen turvapaikkajärjestelmää muiden EU-maiden kanssa. Tästä huolimatta, Suomessa myönnetään merkittävästi vähemmän turvapaikkoja kuin muissa EU-maissa. Vuonna 2015 ainoastaan 13 prosenttia irakilaisista sai negatiivisen päätöksen, ja vastaava luku oli kesäkuussa 2016 77 prosenttia.
− Meidän on nyt pysäytettävä kaikki palautukset Irakiin, mutta myös Afganistaniin. Emme voi olla varmoja siitä, että he ovat siellä turvassa, mikä nyt niin selvästi tulee esille Alin tapauksessa. Suomi ei voi vuonna 2018 olla maa, joka lähettää ihmisiä takaisin maihin joissa he ovat vaarassa tulla murhatuiksi, sanoo Biaudet.