Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Anna Kontula
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitteli tänään kuusi keinoa itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi osana Tolkkua työelämään -kampanjaa.
Yhä useampi työskentelevä ei sovi työelämän perinteisiin palkansaaja- ja yrittäjäkategorioihin. Itsensätyöllistäjän tunnistaa siitä, että hän ei työskentele perinteisessä palkkatyösuhteessa, vaan voi saada tuloja niin toimeksiantojen, palkan kuin esimerkiksi apurahojen kautta. Nykyisen lainsäädännön on vaikea tavoittaa itsensätyöllistäjien tilannetta. Suurimmat ongelmat liittyvät järjestäytymisoikeuden puutteesta johtuvaan työn alihinnoitteluun sekä sosiaaliturvan yhteensopimattomuuksiin.
Vasemmistoliitto haluaa selkiyttää ja parantaa itsensätyöllistäjien asemaa kuuden keinon paketilla:
- Ennakkopäätösjärjestelmä työttömyysturvaan
- Yhdistelmävakuutus
- Työsopimuslain soveltamisalan laajentaminen palkansaajiin rinnastettaviin itsensätyöllistäjiin
- Järjestäytymisoikeus
- Työttömyysturvan 300 euron suojaosuuden ulottaminen kaikkiin tuloihin
- Arvonlisäveron alarajan nostaminen 25 000 euroon
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Anna Kontula julkaisivat tänään pamfletin Kun ei kiitoksella elä, johon ehdotukset itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi on kerätty.
Vasemmisto haluaa selkeyttää palkansaajiin rinnastettavien itsensätyöllistäjien asemaa tekemällään lakialoitteella. Palkansaajiin rinnastettavat itsensätyöllistäjät työskentelevät toimeksiantosuhteessa käytännössä palkansaajan kaltaisessa asemassa.
– Muuttamalla nykyistä työlainsäädäntöä kattamaan entistä laajemmin tilanteita, joissa sopimusperustainen yrittäjä on tosiasiallisesti palkansaaja-asemassa, saataisiin osa itsensätyöllistäjistä työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, Andersson sanoo.
– Rajanvetoon yrittäjän ja palkansaajan välillä ei ole olemassa selkeitä yhtenäisiä kriteerejä. Itsensätyöllistäjiä kohdellaan toisaalta yrittäjinä, toisaalta palkansaajina. Tämä synnyttää byrokratialoukkuja, Kontula sanoo.
Kontulan mukaan yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto mahdollistaisi joustavamman työttömyysturvan. Lisäksi järjestäytymisoikeus vastaisi itsensätyöllistäjien usein kohtaamaan alipalkkaukseen.
– Yksi keskeisin ongelma itsensätyöllistäjien kohdalla on puuttuva oikeus neuvotella kollektiivisesti, mikä johtaa monesti työn alihinnoitteluun. Kun palkansaajat sijoittuvat melko tasaisesti kaikkiin eri tuloluokkiin, sijoittuu melkein kolmannes itsensätyöllistäjistä alimpaan tulokymmenekseen, Kontula sanoo.
Andersson pitää tärkeänä, että työttömyysturvan 300 euron suojaosa laajennettaisiin myös muihin ansiotuloihin, sillä näin autettaisiin pienituloisimpia itsensätyöllistäjiä. Hän korostaa myös, että pienituloisten yrittäjien asema tulisi huomioida laajemmin yritysverotuksessa.
– Arvonlisäverollisen myynnin alarajan nostaminen 10 000 eurosta 25 000 euroon parantaisi kaikista pienituloisempien yrittäjien asemaa. Samalla tuetaan kotimaista ostovoimaa ja kysyntää.
Vasemmistoliiton Tolkkua työelämään -kampanja haastaa uudistamaan työelämän lainsäädäntöä ja käytäntöjä muuttuvan maailman tarpeisiin. Kampanjan aikana Vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät koko Suomen puhumassa työelämästä ja sen laadusta ja Vasemmisto tekee joukon avauksia, jotka tähtäävät työelämän tolkullistamiseen.
Tähän mennessä kampanjassa tehdyt avaukset ovat itsensätyöllistäjien aseman lisäksi 10 euron vähimmäistuntipalkka sekä ryhmäkanneoikeuden laajentaminen. Lisää kampanjateemoista osoitteessa tolkkua.fi.
Lue Kun ei kiitoksella elä -pamfletti täältä: http://tolkkua.fi/itsensatyollistajien-asema/kun-ei-kiitoksella-ela-itsensatyollistajan-asemasta/