Ville Niinistö on jättänyt tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen Ranskan ratkaisuun olla palauttamatta irakilaista turvapaikanhakijaa Suomeen. Niinistö esittää kysymyksessä huolensa siitä, ettei ehdoton palautuskielto toteudu hallituksen turvapaikkapolitiikassa. Kansallisessa lainsäädännössä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistetun ehdottoman palautuskiellon mukaan ketään ei saa käännyttää tai palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Ranskalainen tuomioistuin kyseenalaistaa päätöksessään käytännössä sen, että Suomen linja noudattaisi palautuskieltoa.
– Palautuskielto on demokraattisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useissa ratkaisuissaan vahvistanut, ettei palautuskiellosta poikkeaminen ole mahdollista. Ihmistä ei saa palauttaa hengenvaaraan. Suomen hallituksen on arvioitava uudestaan linjansa, joka on nöyryyttävällä tavalla tullut nyt myös toisen EU-maan tuomioistuimen kyseenalaistamaksi. Minun Suomeni ei ole maa, jonka epäillään lähettävän ihmisiä hengenvaaraan, Niinistö sanoo.
Ranskalaisen tuomioistuimen päätös on merkittävä, sillä jäsenvaltiot ovat tunnetusti vastahakoisia poikkeamaan ensimmäisen maan periaatteesta.
– Hallitus ei voi sivuuttaa tätä kiusallista ratkaisua yksittäistapauksena. Hallituksen on arvioitava nyt uudestaan koko turvapaikkapolitiikkansa linja. Hallituksen on varmistettava se, että Suomi ei lähetä ihmisiä hengenvaaraan. Erityisesti Irakiin ja Afganistaniin tehtävät pakkopalautukset ja tiukka linja päätöksissä vaarantavat ihmisten oikeusturvaa. Ranskalaisen tuomioistuimen päätös kohdistuu Suomen koko turvapaikkajärjestelmään ja kyseenalaistaa sen, noudattaako Suomi ihmisoikeusvelvoitteitaan. Siksi hallituksen velvollisuus on arvioida sekä lakien että niiden soveltamisen käytännöt uudestaan, jotta ihmisoikeuksia kunnioitetaan, Niinistö korostaa.
Niinistö on viimeksi joulukuussa kysynyt hallitukselta ehdottoman palautuskiellon noudattamisesta. Tällöin kysymys koski Suomen osallisuutta Libyan pidätyskeskuksissa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Niinistö korostaa, että hallituksen on kannettava vastuu Suomea sitovien perustavanlaatuisten oikeudellisten velvoitteiden tehokkaasta ja oikea-aikaisesta toteutumisesta. Niinistö kysyykin, kuinka hallitus aikoo varmistaa tämän, sillä viranomaistoiminnan ja lakien noudattamisen valvontaa ei voida Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa jättää jälkikäteisesti tuomioistuimen tehtäväksi.