Eduskunnan ihmisoikeusverkosto haluaa kiinnittää huomiota tarpeeseen luoda Suomen ilmastorahoitukselle selkeät, ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset huomioivat kriteerit ja tavoitteet. Ihmisoikeudet tulee pitää mukana ilmastotoimien keskiössä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ihmisoikeusvaikutusten vuoksi.
Ilmaston lämpeneminen uhkaa useiden ihmisoikeuksien toteutumista, kuten esimerkiksi oikeus elämään, ravintoon, itsemääräämisoikeuteen ja tasa-arvoon. Kehittyvissä maissa asuvat naiset ja tytöt ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, sillä pelkästään sukupuolensa vuoksi heillä usein on vähemmän varallisuutta, vaikutusvaltaa ja valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos myös uhkaa mitätöidä jo saavutettuja edistysaskelia, kuten esimerkiksi tyttöjen koulunkäynti ja lapsiavioliittojen vähentyminen.
Kansainvälisellä ilmastorahoituksella pyritään tasaamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen aiheuttamia kustannuksia rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Köyhimmät maat eivät kykene tukemaan vähähiilisten teknologioiden kehittämistä tai sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Nämä maat ovat myös vähiten syyllisiä ilmastonmuutokseen ja ihmiskunnan synnyttämien päästöjen syntyyn. Haasteen yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi on vakiintunut vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä sovittu kehittyneiden valtioiden tuki kehitysmaiden ilmastotoimille. Pariisin ilmastosopimuksen myötä rahoituksen vuosittaiseksi määräksi vahvistui 100 miljardia dollaria. Kööpenhaminan ilmastosopimuksen mukaisesti ilmastorahoituksen tulee olla uutta ja lisäistä suhteessa kehitysrahoitukseen.
Suomi ei tällä hetkellä täytä ilmastorahoitusta koskevia velvollisuuksiaan mm. rahoituksen määrän osalta.
Nykyinen hallitus on kuitenkin sitoutunut lisäämään ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta. Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen mukautuminen ovat hallitusohjelmassa nimettyjä kehitysyhteistyön painopistealueita.
Me allekirjoittaneet eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenet kehotamme Suomen hallitusta linjaamaan ilmastorahoitukselle selkeät kriteerit ja tavoitteet, jotka ohjaavat rahoituskohteiden valintaa systemaattisesti ja ottavat huomioon ihmisoikeudet ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen.
Suomen tulisi myös nostaa vuosittaisen ilmastorahoituksen määrä oikeudenmukaiselle, kansainväliset sitoumukset täyttävälle tasolle, eli vähintään 200 miljoonaan euroon.
Katsomme, että kyse on globaaleista ihmisoikeuksista, joita Suomella on velvollisuus suojella, sekä historiaan ja vaurauteemme liittyvistä vastuista, jotka meille länsimaana kuuluvat.
Eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenet
- Veronika Honkasalo, puheenjohtaja
- Eva Biaudet
- Erkki Tuomioja
- Inka Hopsu
- Mai Kivelä
- Mari Holopainen