Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä esittää useita toimenpiteitä metsäkanalintu- ja metsähanhikantojen tervehdyttämiseksi.
– Metsäkanalintukannat ovat nyt alhaiset ja metsähanhi on voinut huonosti jo pitkään. Metsästäjät tuntevat vastuunsa ja kunnioittavat luontoa, emmekä voi lähteä siitä, että ainoa tapa vaikuttaa lintukantoihin on metsästysaikojen supistaminen.
Kärnä vaatii lisää riistan elinympäristöjen hoitoon liittyviä hankkeita erityisesti riekon ja teeren tilanteen parantamiseksi.
– Kun ennallistetaan soita täyttämällä tarpeettomia ojituksia ja korjataan alueelta energiapuuta, on kyseessä todellinen luonnon monikäyttö, josta hyötyvät metsäkanalintukantojen lisäksi myös kalat. Tällaisista hankkeista on jo hyviä kokemuksia, mutta niiden mittakaavan tulisi olla suurempi. Toivon Metsähallituksen ottavan tämän huomioon toiminnassaan ja pohtivan ylipäätään ojittamista, joka tulisi toteuttaa aina niin, ettei ympäristö- ja vesistöhaittoja pääse syntymään.
Kärnän mielestä kanahaukan ja joutsenen metsästys tulisi sallia rajoitetusti sekä poistaa valkoposkihanhen rauhoitus.
– Kanahaukka on tietyillä alueilla vakava uhka kanalintukannoille, joutsen puolestaan metsähanhelle. Koska molempien lajien kannat ovat elinvoimaiset, niitä voitaisiin harventaa aiheuttamatta niille lajina mitään uhkaa. Samassa yhteydessä olisi syytä purkaa valkoposkihanhen rauhoitus. Hanhiparvet ovat jokavuotinen riesa ja tilanne on jo siinä pisteessä, että ne aiheuttavat terveyshaittoja ihmisille sekä muille eläimille.
Kansanedustajan mielestä myös aktiiviseen pienpetopyyntiin on panostettava ja poistettava minkin sekä supikoiran osittaisetkin rauhoitukset. Kärnä kehottaa myös pohtimaan, voisiko Metsähallitus työllistää muutaman täysipäiväisen pienpetopyytäjän jokaiseen metsävaltaiseen kuntaan. Samalla metsästäjiä voitaisiin kannustaa aktiiviseen pienpetopyyntiin maksamalla niistä pieni tapporaha.
– Minkki ja supikoira eivät kuulu Suomen luontoon. Tämän vuoksi on erikoista, että molempien lajien naaraat joilla on poikasia ovat rauhoitettuja 1.5.-31.7. välisenä aikana. Helpoin tapa näiden petojen vähentämiseen olisi pyrkiä pyyntiin ja pesien hävittämiseen juuri tuolloin. Kustannukset pienpetopyyntiin työllistettävien osalta eivät olisi myöskään suuren suuret, mutta vaikutukset kanalintukannoille olisivat merkittävät.
Muina toimenpiteinä kansanedustaja esittää näädän ja kärpän metsästysaikojen pidentämistä sekä ajavan koiran käytön sallimista ketunpyynnissä kevätkuukausina riistanhoitopiirin myöntämällä luvalla.
Mikko Kärnän blogi: http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221145-esitykseni-kanalintu-ja-metsahanhikantojen-tervehdyttamiseksi