Peruskoulu remonttiin ja lisää resursseja Itä- ja Pohjois-Suomeen
Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on huolissaan itä- ja pohjoissuomalaisten poikien oppimistuloksista, jotka ovat romahtaneet suhteessa sekä tyttöihin että koko maan nuoriin.
– Professori Jouni Välijärven opetusministeriölle koostama selvitys osoittaa, että nyt on viimeinen hetki herätä. Suomalainen peruskoulu on jäänyt ajastaan jälkeen ja oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet myös alueellisesti. Peruskouluamme on uudistettava rohkeasti ja lisäresursseja opetukseen on osoitettava nopeasti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi. Erityisen harvaan asutuilla ja syrjäisillä seuduilla on huomioitava oppilaiden koulumatkat, jotka kuluttavat usein kohtuuttoman osuuden päivästä ja voivat heikentää oppimistuloksia. Peruskouluverkostostamme on pidettävä huolta.
Kärnä kannustaa hallitusta uudistamaan peruskoulutusta rohkeasti.
– Tarvitsemme lisää yksilöllistä opetusta ja rohkeaa pohdintaa siitä, millaisia taitoja nykyään peruskoulussa olevat oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa vuosikymmenien kuluttua. Haaste on kova, mutta tämän päivän peruskoulun tulee vastata tulevaisuuden, ei vain tämän hetken tarpeisiin.
Peruskoulun uudistamisen yhteydessä Kärnä kehottaa pohtimaan, voitaisiinko nykyiset 13 eri katsomusainetta yhdistää kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi.
– Uskonnonopetuksen tulee nykyäänkin olla tunnustuksetonta, joten oppilaiden karsinoiminen eri tunneille uskontokunnan mukaan ei välttämättä ole tarpeellista. Omasta ja muista maailman uskonnoista on tärkeää tietää laajasti jo nuorella iällä, klassisen filosofian ja elämänkatsomustiedon lisäksi. Tarvitsemme nykymaailmassa myös lisää dialogia uskontojen ja eri elämänkatsomusten välille. Ei pidä myöskään unohtaa, että yhteisen katsomusaineen avulla saavutettaisiin suoria säästöjä kuntatalouteen.
Kärnä huomauttaa, että kaikille yhteinen katsomusopetus on ollut käytössä Ruotsissa vuodesta 1969, Tanskassa vuodesta 1975 ja Norjassa vuodesta 1997. Kansanedustajan mielestä Suomessa voitaisiin siirtyä vastaavaan pohjoismaiseen käytäntöön.