Kuvaaja: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi on huolissaan Tanskassa paljastuneesta vakoilutapauksesta ja sen vaikutuksesta Suomeen. Hän jätti tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.
Tanskan yleisradioyhtiö DR:n mukaan Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on vakoillut tanskalaista ja ruotsalaista puolustusteollisuutta. Myös Tanskan valtiovarainministeriö ja ulkoministeriö ovat ilmeisesti olleet vakoilun kohteina.
– Tietovuotaja Edward Snowdenin paljastamien asiakirjojen seurauksena on aiemminkin ollut tiedossa, että NSA on turvallisuusuhkiin liittyvän tiedustelun lisäksi harjoittanut myös Yhdysvaltain sekä yhdysvaltalaisen liike-elämän ja teollisuuden taloudellisiin intresseihin liittyvää vakoilua, Mustajärvi sanoo.
– Lisäksi NSA:n vakiintuneena toimintamuotona tiedetään muun toiminnan ohella olleen myös muun muassa vaikuttaminen kumppanimaiden lainsäädäntöön ja poliittisiin päätöksiin. Myös Suomi on ollut NSA:n kiinnostuksen kohteena pitkään.
Nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan NSA:n vakoilu on kohdistunut muun muassa ruotsalaiseen Saabiin ja tanskalaiseen puolustusyritys Termaan juuri samoihin aikoihin, kun Tanska valmisteli uusien hävittäjien hankintaa. Lisäksi monikansallinen Eurofighter-hävittäjä näyttää olleen urkkijoiden kiinnostuksen kohteena. Sekä Saabin Gripen että Eurofighter olivat mukana Tanskan hävittäjäkisassa, mutta Tanska päätyi lopulta valitsemaan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35:n. Kyseiset konetyypit ovat mukana tarjouskilpailussa myös Suomen HX-hankkeessa.
– Suomessa otettiin vast’ikään käyttöön uudet tiedustelulait ja tiedustelua harjoittavien organisaatioiden valvontaa ajetaan vasta sisään. Suomen HX-hankinta on kansainvälisestikin merkittävä hankinta, joten voidaan olettaa, että siihenkin kohdistuu erittäin suurta mielenkiintoa, Mustajärvi kirjoittaa.
Tanskalaisten lakiasiantuntijoiden mukaan asiassa on todennäköisesti rikottu lakia, mikäli väitteet vakoilusta pitävät paikkansa.
– Miten Suomessa varmistetaan, että ulkomaalainen tiedustelupalvelu ei pääse käsiksi sellaiseen salattavaan tietoon, jolla voidaan vaikuttaa Suomen hävittäjähankintaan, Mustajärvi kysyy kirjallisessa kysymyksessään.
– Kuinka hävittäjähankinnassa turvataan kaikkien tarjoajien tasapuolinen kohtelu ja onko Tanskassa paljastunut vakoilutapaus jo vaikuttanut Suomen tarjouskilpailuun?
Kirjallisen kysymyksen ovat lisäksi allekirjoittaneet Anna Kontula, Johannes Yrttiaho, Mai Kivelä ja Merja Kyllönen
Kirjallinen kysymys
Yhdysvaltain NSA:n harjoittaman vakoilun mahdolliset vaikutukset HX-hankintaan
Eduskunnan puhemiehelle
Tanskan yleisradioyhtiö DR:n mukaan Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on vakoillut tanskalaista ja ruotsalaista puolustusteollisuutta. Myös Tanskan valtiovarainministeriö ja ulkoministeriö ovat ilmeisesti olleet vakoilun kohteina.
Tanskan yleisradion lähteiden mukaan Yhdysvallat on vakoillut Tanskaa ja sen läheisimpiä liittolaisia käyttämällä hyväksi Tanskassa sijaitsevaa datakeskusta ja käyttämällä tanskalaisia merikaapeleita tiedustelutiedon keräämiseen. Jo aiemmin tuli julkisuuteen tieto, jonka mukaan Tanskan sotilastiedustelu on vakoillut yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa tanskalaisia kohteita.
Urkinnan kohteina mainitaan Tanskan lisäksi Ruotsi, Norja, Saksa, Ranska ja Hollanti.
Vakoilu on kohdistunut muun muassa ruotsalaiseen Saabiin ja tanskalaiseen puolustusyritys Termaan juuri samoihin aikoihin, kun Tanska valmisteli uusien hävittäjien hankintaa. Lisäksi monikansallinen Eurofighter-hävittäjä näyttää olleen urkkijoiden kiinnostuksen kohteena. Sekä Saabin Gripen että Eurofighter olivat mukana Tanskan hävittäjäkisassa, mutta Tanska päätyi lopulta valitsemaan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35:n. Kyseiset konetyypit ovat mukana tarjouskilpailussa Suomen HX-hankkeessa.
Tanskan yleisradion tiedot perustuvat nimettömiin tiedustelulähteisiin, jotka ovat nähneet nimettömän tietovuotajan asiasta laatiman raportin. Nimetön tietovuotaja varoitti Tanskaan kohdistuvasta urkinnasta noin viisi vuotta sitten. Tanskaan kohdistuneesta vakoiluepäilystä uutisoitiin jo elokuussa 2020, mutta silloin ei vielä kerrottu tarkemmin vakoilun kohteista.
Tanskalaisten lakiasiantuntijoiden mukaan asiassa on todennäköisesti rikottu lakia, mikäli väitteet pitävät paikkansa.
Suomessa otettiin vast’ikään käyttöön uudet tiedustelulait ja tiedustelua harjoittavien organisaatioiden valvontaa ajetaan vasta sisään. Suomen HX-hankinta on kansainvälisestikin merkittävä hankinta, joten voidaan olettaa, että siihenkin kohdistuu erittäin suurta mielenkiintoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomessa varmistetaan, että ulkomaalainen tiedustelupalvelu ei pääse käsiksi
sellaiseen salattavaan tietoon, jolla voidaan vaikuttaa Suomen hävittäjähankintaan?
Kuinka hävittäjähankinnassa turvataan kaikkien tarjoajien tasapuolinen kohtelu ja onko Tanskassa paljastunut vakoilutapaus jo vaikuttanut Suomen tarjouskilpailuun?
Helsingissä 17.11.2020
Markus Mustajärvi/ vas