Kuvaaja: Tero Jussila
Eduskunta keskusteli tänään Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa. Kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäen mielestä Irakissa pääpaino tulisi laittaa ei-sotilaalliselle toiminnalle.
– Suomen tulee kantaa kansainvälistä vastuuta ja osallistua Irakin kokonaisvaltaiseen vakauttamiseen. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että Suomi ei joudu minkään konfliktin osapuoleksi.
Arhinmäen mukaan on tärkeää, että sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi Suomi kohdentaa enemmän apuaan myös muille sektoreille, kuten jälleenrakennukseen, siviilikriisinhallintaan ja humanitaariseen apuun.
OIR-operaation lisäksi Irakissa aloitti syksyllä 2018 Naton Irakin koulutusoperaatio, johon Suomi osallistuu yhdellä sotilaalla.
– Vasemmistoliiton mielestä ei ole ollut perusteltua hajottaa Suomen osallistumista moneen eri operaatioon alueella. Naton operaation lisäarvo Irakin turvallisuusviranomaisten kouluttamisessa OIR-operaation lisäksi on myös edelleen epäselvä, Arhinmäki sanoo
– Vasemmistoliitto ei myöskään kannata Naton operaation kasvattamista Irakissa. Afganistanin ISAF-operaatio alkoi aikoinaan koalitiojohtoisena, mutta muuttui varsin nopeasti Naton johtamaksi kriisinhallintaoperaatioksi – näin ei saa käydä Irakissa.
Arhinmäen mukaan tärkeä vastavoima Isisille sekä Irakissa että Syyriassa ovat olleet kurdit, joita Suomi on Irakissa kouluttanut. Pohjois-Irakissa kurdien peshmerga-joukot ovat tehneet merkittävän työn Isisin kukistamisessa sotilaallisesti.
– Etenkin Iranissa ja Turkissa kurdeja sorretaan. Lisäksi Nato-maa Turkki pommittaa Isisiä vastaan taistelevia kurdeja sisäpoliittisista syistä, niin omassa massaan kuin naapurivaltioiden alueella. Kansainvälisen yhteisön tulee tuomita Turkin sotatoimet kurdeja vastaan entistä selvemmin.
– Kurdit ovat tukeneet OIR-operaatioon osallistuneita maita, joten vastavuoroisesti näiden maiden pitää tukea kurdeja. Kurdeja ei saa unohtaa vaan heidän oikeutettua kamppailuaan demokratian puolesta pitää tukea kaikilla tasoilla. Suomen ulkopolitiikassa kurdikysymyksen pitää nousta isommalle agendalle.
– Erityisen tärkeää on auttaa Irakia luomaan edellytykset demokraattiselle hallinnolle: Irak tarvitsee hallituksen, joka huolehtii ihmisoikeuksista, pitää kiinni maan vakaudesta, kunnioittaa perustuslakia ja kurdien itsehallintoa. Irakilaisille on voitava luoda toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
—
Kansanedustaja Paavo Arhinmäen 30.11.2020 pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Irakin turvallisuustilanne on edelleen hauras ja yleistilanne jatkuu epävakaana. Haasteena on koko Irakin vakauttaminen ja jälleenrakentaminen.
Suomen tulee kantaa kansainvälistä vastuuta ja osallistua Irakin kokonaisvaltaiseen vakauttamiseen. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että Suomi ei joudu minkään konfliktin osapuoleksi.
Vasemmistoliiton mielestä se, että Suomi vähensi joukkojaan OIR-operaatiossa vuonna 2018 noin 100 sotilaasta noin 80 sotilaaseen, on ollut hyvä suunta. Tämän valtioneuvoston selonteon mukaan Suomi valmistautuu jatkamaan Irakissa noin 80 sotilaalla.
Suomalaiset joukot ovat Irakissa osallistuneet koulutus- ja neuvonantotehtäviin. Operaation kuluessa taistelevien joukkojen kouluttamisesta on siirrytty turvallisuudesta vastaavien joukkojen kouluttamiseen. On tärkeää pitää huolta, että koulutettavien joukko toimii yhtenäisesti jatkossakin.
Vuoden 2020 aikana koulutuksen painopiste on siirtynyt neuvonantotoimintaan ja sen keskiössä on ollut ”Irakin autonomiselle kurdialueelle muodostettavan koordinaatiokeskuksen henkilöstön neuvonanto ja koulutus aselaji- ja toimialatehtäviin”. Myös tämä on hyvä suunta.
Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi Suomi kohdentaa enemmän apuaan myös muille sektoreille, kuten jälleenrakennukseen, siviilikriisinhallintaan ja humanitaariseen apuun. Pääpaino tulisi laittaa ei-sotilaalliselle toiminnalle.
Arvoisa puhemies,
OIR-operaation lisäksi Irakissa aloitti syksyllä 2018 Naton Irakin koulutusoperaatio, johon Suomi osallistuu yhdellä sotilaalla.
Selonteossa kerrotaan, että alkuvuonna 2020 on käyty keskustelua kansainvälisen kriisinhallinnan toimijoiden rooleista Irakissa. Yhtenä ratkaisumallina on noussut esille Naton operaation vahvistaminen siten, että operaatio ottaisi hoitaakseen joitakin OIR-operaation koulutustehtäviä. Tämä puolestaan mahdollistaisi OIR-operaation asteittaisen supistumisen samalla kun Naton operaatio kasvaisi.
Vasemmistoliiton mielestä ei ole ollut perusteltua hajottaa Suomen osallistumista moneen eri operaatioon alueella. Naton operaation lisäarvo Irakin turvallisuusviranomaisten kouluttamisessa OIR-operaation lisäksi on myös edelleen epäselvä.
Vasemmistoliitto ei myöskään kannata Naton operaation kasvattamista Irakissa. Afganistanin ISAF-operaatio alkoi aikoinaan koalitiojohtoisena, mutta muuttui varsin nopeasti Naton johtamaksi kriisinhallintaoperaatioksi – näin ei saa käydä Irakissa.
Tavoitteena tulisi olla, että vastuu Irakin turvallisuuden takaamisesta siirretään mahdollisimman nopeasti Irakin omille viranomaisille.
Arvoisa puhemies,
Tärkeä vastavoima Isisille sekä Irakissa että Syyriassa ovat olleet kurdit, joita Suomi on Irakissa kouluttanut. Pohjois-Irakissa kurdien peshmerga-joukot ovat tehneet merkittävän työn Isisin kukistamisessa sotilaallisesti.
Vaikka kurdit eivät ole yksi ja kaikilta tavoitteiltaan yhtenäinen ryhmä, pitää kurdien poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia tukea. Kurdeja arvioidaan olevan 25—30 miljoonaa Irakin, Iranin, Syyrian ja Turkin alueilla sijaitsevassa Kurdistanissa.
Etenkin Iranissa ja Turkissa kurdeja sorretaan. Lisäksi Nato-maa Turkki pommittaa Isisiä vastaan taistelevia kurdeja sisäpoliittisista syistä, niin omassa massaan kuin naapurivaltioiden alueella. Kansainvälisen yhteisön tulee tuomita Turkin sotatoimet kurdeja vastaan entistä selvemmin.
Kurdit ovat tukeneet OIR-operaatioon osallistuneita maita, joten vastavuoroisesti näiden maiden pitää tukea kurdeja. Kurdeja ei saa unohtaa vaan heidän oikeutettua kamppailuaan demokratian puolesta pitää tukea kaikilla tasoilla. Suomen ulkopolitiikassa kurdikysymyksen pitää nousta isommalle agendalle.
Arvoisa puhemies,
Lokakuussa 2019 Irakissa puhkesi laajoja mielenosoituksia. Mielenosoittajat vaativat hallitukselta toimia korruptiota vastaan sekä parempia peruspalveluita ja työpaikkoja. Tarve uskottavalle jälleenrakennukselle on suuri. Lisäksi vuoden 2020 aikana korona on kuormittanut jo entisestään heikon terveysjärjestelmän äärimmilleen ja julkisen talouden kantokyky on vaikeuksissa öljyn hinnan laskun myötä.
Tietä pysyvään rauhaan Irakissa ei ole mahdollista saada, ellei koko yhteiskuntaa saada vakautettua.
Nyt kun Irakiin saatiin viimein uusi hallitus toukokuussa 2020, on sen vastattava kansalaistensa tarpeisiin. Erityisen tärkeää on auttaa Irakia luomaan edellytykset demokraattiselle hallinnolle: Irak tarvitsee hallituksen, joka huolehtii ihmisoikeuksista, pitää kiinni maan vakaudesta, kunnioittaa perustuslakia ja kurdien itsehallintoa. Irakilaisille on voitava luoda toivoa paremmasta tulevaisuudesta
—