Hallitusohjelman tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Päämäärä on asetettu 75 prosentin työllisyysasteeseen. Lisäksi ohjelmassa tavoitellaan julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Kuten hallitusohjelmassa sanotaan, emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

Tavoitteet ovat kannatettavia. Koronan vuoksi tilanne taloudessa ja työllisyydessä on kuitenkin muuttunut. Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa viime viikolla kaikki hallituspuolueiden puheenjohtajat myönsivät, ettei hallitus saavuta työllisyystavoitteita. Nykyisessä tilanteessa 75 prosentin työllisyystavoite edellyttäisi yli 100 000 uutta työllistä.

Koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi hallitus on päättänyt jo kaikkiaan viidestä lisätalousarviosta. Kansalaisten ja yritysten tukeminen on ollut perusteltua akuutissa tilanteessa. Pohjalla on kuitenkin rakenteellisia ongelmia, joita ei voi velkarahoituksella loputtomasti hoitaa. Esimerkiksi väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje pahentaa tilannetta. Lisäksi kokonaistuottavuuden kasvu on hidastunut 2010-luvulla suhteessa verrokkimaihin.

Hallituksen budjettiriihi ja sen tulokset ovat nyt ratkaisevassa roolissa. Pelkät näkymät tulevista työllisyystoimista eivät enää riitä. Heikentyvä taloustilanne edellyttää päätöksiä, jotka eivät ole helppoja. On ymmärrettävää, että niiden tekeminen tuottaa hallituksen sisällä ristivetoa. Ideologiat ja taloudellinen realismi ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen.

Tarkastuvaliokunnalta tiukka viesti                 

Eduskunnan tarkastusvaliokunnassa hyväksyimme yksimielisesti torstaina 10. syyskuuta mietinnön, joka koskee finanssipolitiikan valvontaa. Valiokunnan mietintö päättyy näin: ”Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä myös huomiota työllisyyden merkitykseen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa. Valiokunta toteaa, että merkittävien muutosten saavuttaminen työllisyysasteen nostamisessa vaatii suuria, ennakkoluulottomia ja kohdennettuja politiikkatoimia.”

Jos hallitus epäonnistuu budjettiriihessä työllisyyden parantamiseen liittyvissä päätöksissä, on hallitusohjelma menettänyt keskeiseltä osaltaan merkityksensä. Hallituksen uskottavuus mitataan budjettiriihessä. Keskustan halu jatkaa hallituskumppanina on nyt ohuen säikeen varassa.

Vesihuolto – yksityistäminen ei toimi

Eduskunnan täysistunnossa käsitellään torstaina 17. syyskuuta kansalaisaloitetta vesihuollon yksityistämisen estämisestä. Vaikka Tavase Oy:n osakkeet ovat kuntien omistuksessa, niin tulevaisuus herättää kuitenkin aiheellista huolta. Tekopohjavesihankkeen lopettaminen poistaisi tämän epävarmuuden. Vesihuollon yksityistäminen on kansainvälisen kokemuksen perusteella osoittautuneet voittopuolisesti huonoksi ratkaisuksi.