Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen Kuva: Hilla Kurki
Eriarvoistumisen pysäyttäminen on oleellista kokonaisturvallisuuden, viranomaisten toimintaedellytysten sekä koko yhteiskunnan kannalta, sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen eduskunnassa tänään.
Pekonen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron keskustelussa valtioneuvoston selonteosta sisäisestä turvallisuudesta.
Pekosen mielestä selonteko ei onnistunut tunnistamaan, mistä yhteiskunnallinen luottamus syntyy, mutta selonteosta tehdyssä mietinnössä on siinä onnistuttu paremmin.
– Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennaltaehkäisevässä työssä.
Vasemmistoliitto on tyytyväinen myös mietinnön näkemykseen, että yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen voi murentaa myös luottamusta viranomaisiin.
– Johtopäätöksen on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään, Pekonen sanoi.
Pekonen muistutti, että kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita.
– Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia. Resursseja on suunnattava sinne, missä mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä, eli kuntiin, kouluihin ja hyvinvointialueille.
Aino-Kaisa Pekosen pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä.
Yhteiskunnan turvallisuus ja toisaalta yksilön kokema turvallisuuden tunne syntyvät monen asian summasta. Ne luovat peruskallion kaltaisen pohjan – vakauden – josta Suomi on saanut pitkään nauttia.
On tärkeää, että sekä meillä päättäjillä, viranomaisilla että kaikilla Suomessa asuvilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys turvallisuutta tukevista elementeistä.
Vain siten voimme ylläpitää Suomen vakautta sekä valmiutta kohdata kriisejä yhdessä.
Arvoisa puhemies
Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon lähtökohdat ovat hyvin uhkakeskeiset.
Selonteko tunnisti, että sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeänä päämääränä on “varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa.”
Siinä missä selonteko epäonnistui tunnistamaan mistä tuo luottamus syntyy, nyt selonteosta tehdyssä mietinnössä yhteinen tilannekuva pystyttiin luomaan selontekoa paremmin.
Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennaltaehkäisevässä työssä.
Vasemmistoliiton näkökulmasta katsoen on toiveikkuutta herättävää, että yhteiseen tilannekuvaamme sisältyy ymmärrys siitä, että yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoisuuden lisääntyminen voivat murentaa myös luottamusta viranomaisiin.
Johtopäätös on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään.
Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että valiokunnan tunnistama kuntien rooli sisäisen turvallisuuden keskeisinä toimijoina otetaan vakavasti. Kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita – päinvastoin.
Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia.
Resursseja on suunnattava sinne, missä selonteon ja mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä: eli kunnissa, kouluissa ja hyvinvointialueilla.
Arvoisa puhemies,
Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Valitettavasti Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kriisit ovat yhä monisyisempiä ja vaikeasti ennakoitavissa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt tuovat eteemme ennennäkemättömiä haasteita, joihin viranomaisilla on oltava kyky ja resurssit varautua.
Yhteinen tilannekuva on tärkeää myös viranomaisten resurssi- ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi.
Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on suuri merkitys häiriö-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden ensivasteessa.
Viranomaisviestinnän merkitys nousi viimeksi esiin viime viikon perjantaina jälleen uuden drooniepäilyn yhteydessä.
Viranomaisten sujuva tiedonkulku, selkeä ja monikielinen viranomaisviestintä ja toisaalta Suomessa asuvien vastustuskyky informaatiovaikuttamista vastaan ovat ensiarvoisen tärkeitä aikana, jolloin ilmassa olevat epävarmuudet horjuttavat yhteiskuntamme sosiaalista yhtenäisyyttä ja luottamusta.
Kuten mietinnössä todetaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja osaaminen ovat lisäksi keskeisessä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamisessa.
Vasemmistoliitto haluaakin peräänkuuluttaa jokaisen sitoutumista siihen, että Suomi on huomennakin jokaiselle ihmiselle turvallinen demokraattinen, ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio.
Arvoisa puhemies,
Perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni myös ja erityisesti vaikeina aikoina, kun väkivaltaiset konfliktit, pandemiat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ravistelevat turvallisuudentunnettamme. Uhkakuvia nähdään valitettavan usein haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä.
Euroopan unionissa tehdyt oikeistovetoiset päätökset sitoa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka osaksi koventuvien arvojen raja- ja ulkopolitiikkaa, on vasemmiston mielestä kestämätön ja valitettava kehityskulku.
Nyt on Suomen mahdollisuus osoittaa, että vakaus syntyy vahvasta perusoikeuksien suojasta. Tiedossa olevat EU:n vaatimat maahanmuuttopoliittiset kiristykset on nyt toteutettava oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksien suojaa huolellisuudella kunnioittaen. Tämä on suomalaisen sisäisen turvallisuuden perusrakenteiden kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Puhemies,
Teen monisteena jätetyn kannanottoehdotuksen. Tällä ehdotuksella haluamme täydentää mietintöön sisältyvää kannanottoehdotusta siltä osin, että perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa ja sen merkitys sisäiselle turvallisuudelle tulee yksiselitteisesti selväksi.