Lauri-Ihalainen-kasvokuva

Ihalainen vaatii hallitukselta uutta otetta työelämän kehittämiseen – esittää kolme konkreettista avausta hallitukselle ja työmarkkinajärjestöille

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen patistelee hallitusta ottamaan uuden suunnan työelämän kehittämisessä. Ihalaisen mielestä olisi tärkeää käynnistää uudistuksia, jotka parantaisivat palkansaajien asemaa ja turvaa. Työelämän markkinaehtoiseksi muuttamisen ja palkansaajien sopimusturvan heikentämisen tie on Ihalaisen mukaan nyt loppuun kuljettu.

− Anttilan konkurssi uhkaa jättää 1500 ihmistä eri puolella maata työttömäksi. Tämä tapaus osoittaa, että muutosturvan ja äkillisen rakennemuutoskonseptin kriteereitä tulisi uudistaa niin, että ne huomioivat paremmin kokonaisia toimialoja. Muutosturvan ja äkillisen rakennemuutoksen kriteerit tulisi ottaa paremmin huomioon hajautetun yrityksen henkilöstön tukemisen uuden työn ja koulutuksen hakemisessa. TEM voisi käynnistää asiasta kolmikantavalmistelut, Ihalainen esittää.

Ihalainen muistuttaa, että sopimusten yleissitovuuden turvaaminen on sopimuspolitiikan yksi keskeisimmistä kivijaloista, eikä siihen tulisi porata reikiä. Se on osaltaan estänyt myös epätervettä alipalkkausta.

− Harmaata taloutta pönkittävä alipalkkaus tulee kriminalisoida. Tuoreimmat esimerkit tulivat Nokian alipalkkausepäilyistä. Lähetettyjen työntekijöiden työehtovalvontaa on tehostettava ja nollatuntisopimukselle tulee rakentaa uudet pelisäännöt. Tässä nuorten voimin eduskuntakäsittelyyn tullut kansalaisaloite antaa hyvään pohjan tehdä lainsäädäntöparannuksia, Ihalainen jatkaa.

Kolmas konkreettinen uudistus, jota työelämä Ihalaisen mielestä kaipaa, on kansallisia olosuhteita ja sopimusjärjestelmää tukeva ryhmäkanneoikeus. Sitä voisi Ihalaisen mukaan kutsua “köyhän miehen ja naisen kanneoikeudeksi”. Se perustuisi viranomaisten nostamaan ryhmäkanteeseen työsuhderiidoissa.

− Esimerkiksi järjestö (ammattiliitto) voi saattaa kanteen viranomaisten harkintaan ja nostettavaksi. Kanteen nostaminen ei edellyttäisi henkilöiden antamaa valtuutusta. Usein, varsinkin lähetetyt työntekijät eivät tuskalla antaa valituksia seurausten pelossa. Viranomainen vastaisi kanteen tekijänä mahdollisista oikeuskuluista, ei ryhmän jäsen. Asiat, joista voisi nostaa ryhmäkanteen, tulisi määritellä konkreettisesti. Asiavalmistelu vaatii huolellista kolmikantavalmistelua. Siksi oikeusministeriössä tulisikin käynnistää uudistukseen tähtäävää työ mahdollisimman pikaisesti.

Nämä kolme konkreettista esimerkkiä osoittavat Ihalaisen mukaan millaisia työelämäuudistuksia palkansaajien arkeen nyt todella tarvitaan. Hän korostaa, että on aidon palkansaajien työehto- ja työelämän turvaa parantavien uudistusten aika. Näitä uudistuksia SDP on valmis edistämään.