Ihalainen puhui SAK:n Rauman paikallisjärjestön 80-vuotisjuhla Rauman merikylpylässä klo 12
Ihalainen: Yhdenkin nuoren palkkaaminen on yhteiskunnallinen teko – nuorisotakuuta ei tule vesittää
SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen on huolissaan nuorisotyöttömyydestä. Kesäkuun alussa oli alle 25 –vuotiaita työttömänä 54 200. Vaikka nuorten työttömyys on edelleenkin lyhytkestoisempaa eli keskimäärin 17 viikkoa, on nuortenkin työttömyys huolestuttavasti pitkittymässä.
− Nuorisotakuu on estänyt nuorten työttömyyden pitkittymistä ja syrjäytymistä. Nuorisotakuun avulla nuorten koulutus- ja työllistämispalveluja parannettin. Osana nuorisotakuuta toteutettiin nuorten aikuisten, alle 30 -vuotiaiden, osaamisen ohjelma, jonka avulla järjestettiin peruskoulun varassa oleville toisen asteen koulutus ja tutkinto, Ihalainen muistuttaa.
Ihalaisen mukaan edelleenkin noin 100 000 alle 30 vuotiasta ponnistaa elämässään peruskoulun varassa. Näiden nuorten työhistoriat ovat katkonaisia ja lyhyitä. Saadessaan vähintään toisen asteen koulutuksen, heidän työuransa pitenee keskimäärin yli kuudella vuodella. Hyvä koulutus siis pidentää myös työuria. Jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää – eri syistä – ilman jatkokoulutusta. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 300 miljoonaa euroa.
− Nuoret tarvitsevat monialaista, matalan kynnyksen palveluja etsiessään polkuja koulutukseen, työhön tai sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin sekä elämänhallinnan tukemiseen. Eri puolille maata rakennettujen matalan tulokynnyksen ohjaamotoiminta on osoittautunut tässä työssä tärkeäksi. Myös nuorten työttömien yrittäjäpajatoiminta on osoittautunut innostavaksi poluksi yrittäjyyteen, Ihalainen jatkaa.
Nuorisotakuuta ei tule vesittää
Ihalainen muistuttaa, että suomalainen nuorisotakuumalli on onnistunut ja sen kehittämistä tulisi jatkaa. Suomalainen nuorisotakuu herätti myös EU –tasolla arvostusta ja mielenkiintoa niin, että EU puitteisiin rakennettiin yhteinen nuorisotakuumalli ja järjestettiin rahoitusta.
Näistä lähtökohdista on Ihalaisen mielestä surullista, että hallitus ajoi suurimman osan nuorisotakuun rahoituksesta alas ja samalla lamaannutti takuun kehittämisen. Tämä on johtanut yhdessä työllisyysrahojen leikkaamisen kanssa mm. siihen, että nuorten työllistämistä tukeva työnantajille suunnatun sanssikortin rahoitus on tarpeisiin nähden riittämätön. Nuorisotakuun keskeinen tavoite katkaista nuorten työttömyys jo kolmen kuukauden kohdalla on karkaamassa pidemmäksi.
− Nuorisotakuun toimintamallin vahvuus on ollut myös siinä, että paikallistasolla eri toimijat on saatu nuorten hyväksi mukaan yhteistyöhön. Nuorisotakuu ei ratkaise kaikkia nuorten koulutus- ja työllistämishaasteita, mutta sen alasajo tekee suurta vahinkoa nuorten työllistymiselle. Vetoankin hallitukseen, että se ei tärvelisi hyviä tuloksia tuoneen nuoristotakuun toteutusta vaan olisi valmis sitä yhteistyössä nuorisotakuuta tukeneiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa kehittämään.
− Siksi syksyn budjettiriihessä tulisikin nuorisotakuun kehittäminen, ei sen romuttaminen, ottaa asialistalle. Nuorten työllistämiseksi mm. sanssikortin rahoitusta tulisi lisätä ja varmistaa siinä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus vähintään toisen asteen koulutukseen ja sitä kautta jatko-opintoihin ja työelämään. SDP nuorisotakuun pioneerirakentajana tulee esittämään konkreettisia ehdotuksia nuorisotakuun kehittämiseksi ja haastaa muutkin tähän Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeään työhön, Ihalainen päättää.