Huomenna, heinäkuun 11. päivänä tulee kuluneeksi 25 vuotta Srebrenican kansanmurhasta. Tuona kohtalokkaana päivänä vuonna 1995 Bosnian serbijoukot aloittivat Srebrenican kaupungissa operaation, jonka tuloksena yli kahdeksan tuhatta Bosnian muslimia, suurimmaksi osaksi miehiä ja poikia, murhattiin. Tätä traagista tapahtumaa pidetään pahimpana sotarikoksena mitä Euroopassa on tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen.
Euroopan parlamentti on julistanut 11. heinäkuuta Srebrenican muistopäiväksi. Me, eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenet annamme tukemme Srebrenican kansanmurhan muistopäivän huomioimiselle ja sille, että tällä tavoin pyritään ylläpitämään tietoisuutta Bosnian traagisista tapahtumista sekä kunnioittamaan vihaa ja rasismia lietsovan politiikan uhreina kuolleiden muistoa.
Kansainvälinen yhteisö epäonnistui tehtävässään suojella Srebrenican väestöä, ja olemme velkaa uhreille ja heidän omaisilleen sen, että tapahtunut tunnustetaan ja muistetaan. Me uskomme, että virallinen muistopäivä on oikea tapa kunnioittaa joukkomurhan uhreja. Näiden traagisten tapahtumien muistaminen on tuskallista, mutta toimii myös ajankohtaisena muistutuksena mahdollisista seurauksista, joita erillisryhmiin – ”toisiin” – kohdistuvien syrjivien, leimaavien tai panettelevien viestien levittämisellä saattaa olla. Meidän kaikkien tulee olla tietoisia näistä vaaroista ja pysyä valppaana, jotta varmistaisimme, että vastaavaa ei enää koskaan tapahtuisi.
Helsingissä 10. heinäkuuta 2020
Eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenet
Veronika Honkasalo, Puheenjohtaja, Vasemmistoliitto
Eva Biaudet, Ruotsalainen kansanpuolue
Hussein al-Taee, Sosialidemokraattinen puolue
Inka Hopsu, Vihreät
Johannes Koskinen, Sosialidemokraattinen puolue
Satu Hassi, Vihreät
Mari Holopainen, Vihreät
Maria Guzenina, Sosialidemokraattinen puolue
Antero Laukkanen, Kristillisdemokraatit
Bella Forsgrén, Vihreät