Ulkoministeri Elia Valtonen (kok.) Kuvaaja: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Ulkoministeri Elina Valtonen vihittiin Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT-yliopisto) kunniatohtoriksi lauantaina 23. toukokuuta.
Yliopisto myönsi kunniatohtorin arvon ministeri Elina Valtoselle tunnustuksena hänen vahvasta sitoutumisestaan demokratiaan, kestävään kehitykseen ja innovaatioihin. Yliopiston mukaan Valtonen on lisäksi ansioitunut kyvyssään yhdistää teknologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen osaaminen kansainvälisesti vaikuttavalla tavalla.
Kunniatohtorin arvonimi myönnetään kunnianosoituksena erityisen ansioituneelle henkilölle, jonka ei välttämättä tarvitse olla tohtori. Lappeenrannassa lauantaina järjestetyn tohtoripromootion yhteydessä vihittiin 13 tekniikan ja 9 kauppatieteiden kunniatohtoria sekä yksi yhteiskuntatieteiden kunniatohtori.
Ulkoministeri Valtosen juhlapuhe LUT-yliopiston tohtoripromootiossa
Arvoisa rehtori, hyvät juhlavieraat,
distinguished guests,
Tuoreet taloustieteen nobelistit Daron Acemoglu, James Robinson ja Simon Johnson selvittivät syitä sille, miksi osa maailman kansakunnista menestyy ja osa ei. He keskittyivät tutkimaan Euroopan entisiä siirtomaita.
Tutkijoiden tärkein havainto on, että kansakuntien menestys edellyttää vahvoja instituutioita ja kansalaisten osallistamista. Vahvalla instituutiolla tarkoitetaan esimerkiksi omaisuudensuojaa: sitä, että ihminen voi omalla uurastuksellaan vaurastua ilman pelkoa, että hänen omaisuutensa kansallistetaan.
Tehottomalla tai arvoa syövällä instituutiolla tutkijat tarkoittavat mallia, joka on keskittynyt varojen keräämiseen harvoille tai jossa keskiluokkaa heikennetään suhteettomasti.
Pitkällä aikavälillä talouskasvu on suurinta maissa, joissa ihmisillä on laajat mahdollisuudet osallistua niin poliittiseen päätöksentekoon kuin oman elintasonsa rakentamiseen koulutuksen, yrittäjyyden ja työmarkkinoiden kautta.
Vapaassa yhteiskunnassa ihmisellä on kannustimet kehittää uusia innovaatioita, sillä onnistuessaan ne lyövät taloudellisesti leiville, ja hyödyt päätyvät koko yhteiskunnan hyväksi.
Nykyisin autoritäärisetkin maat luottavat markkinatalouteen tai ainakin sen keskeisiin elementteihin. Ne pyrkivät kontrolloimaan ja ohjaamaan taloutta, mutta näkevät markkinoiden olevan mekanismina ylivoimainen hintojen määrittelyssä ja resurssien allokaatiossa. Ne myös käyvät kansainvälistä kauppaa.
Tämä on globaalisti katsottuna sekä huono että hyvä uutinen. Huono uutinen se on siksi, että suhteellisen elinvoimainen talous ylläpitää autoritäärisiä hallintoja, ja niillä on taipumus olla aggressiivisia naapurimaitaan tai omia kansalaisiaan kohtaan. Hyvä uutinen on tietysti se, että vapaakauppa, markkinatalous ja kapitalismi ovat nostaneet satoja miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä, myös autoritäärisissä maissa.
Toisaalta monen autokratian suhteellinen menestys perustuu kansalta anastettuihin resursseihin kuten raaka-aineisiin; ei niinkään yhteiskunnan tuottamiin innovaatioihin. Useat autokratiat ovat kehittyviä talouksia, joissa väestö kasvaa nopeammin kuin demokraattisissa teollisuusmaissa tai niiden koulutusaste on ollut voimakkaassa nousussa.
Vertailun vuoksi: Suomessa koulutusaste on pysytellyt kahden vuosikymmenen ajan paikallaan. Niin on bruttokansantuotteemmekin.
Hyvät kuulijat,
Jos nobelisteja on uskominen, pitkällä aikavälillä autokraattisten kansakuntien on demokratisoitava toimintaansa tai niiden taloudellinen menestys alkaa heikentyä. Yksinvaltiasta ei välttämättä niinkään kiinnosta (kansan) taloudellinen menestys, vaan vallassa pysyminen. Vallassa voi pysyä pitkäänkin, vaikka talous hiljalleen sulaisi alta. Tosiasioita ei kuitenkaan voi paeta loputtomasti.
Diktatuuri voi lopulta kaatua yllättävän nopeasti, kuten kävi Neuvostoliitolle ja 1,5 vuotta sitten al-Assadin hallinnolle Syyriassa.
Meidän ei parane jäädä odottelemaan, että autokratiat luhistuvat oman painonsa alle, vaan keskityttävä omaan – demokratian – kilpailukykyyn niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Se edellyttää vahvaa ja dynaamista kansantaloutta. Samalla meidän on kyettävä puolustamaan vapautta myös sotilaallisesti, jos tarve vaatii.
Vauras ja osallistava yhteiskunta on paitsi itseisarvo, myös tehokas pelote potentiaalisille vihollisille. Ihmisten tulevaisuudenuskolla on tärkeä takaisinkytkentä turvallisuuteen niin yhteiskuntarauhan kuin maanpuolustustahdon kautta. Puolustus myös maksaa, ja sotilaalliset suorituskyvyt edellyttävät teknologista kilpailukykyä. Silti talouden kilpailukyky on käsitettävä laajempana tavoitteena kuin tapana rahoittaa puolustusmenot.
Kansantalouden menestys määräytyy käytettävissä olevista resursseista ja niiden tuottavuudesta. Määräävä panos ovat osaavat ihmiset, joilla on oltava kannustimet tehdä töitä, kehittää osaamistaan, ottaa riskiä ja yrittää. Jos kannustimet eivät ole kohdillaan, saattavat ihmiset vähentää työntekoaan tai äänestää jaloillaan muuttamalla muualle. Se koskee erityisesti sellaisia ihmisiä, joilla on varaa valita.
Eurooppa on jäänyt muuta maailmaa jälkeen vaurauden kehittymisessä. Vielä vuonna 2008 Eurooppa oli Yhdysvaltoja suurempi talous, mutta nyt olemme yli neljänneksen jäljessä. Pohjois-Amerikan väestöstä dollarimiljonäärejä on melkein kymmenes väestöstä; Euroopassa vajaa kolme prosenttia. Suomi jää eurooppalaisen keskiarvon alapuolelle.
Suomen kehitys on ollut pitkään murheellinen. Talouskasvu on viime kuukausiin saakka ollut heiveröistä ja kotitalouksien varallisuuskehitys on jäänyt tuntuvasti jälkeen.
Suomessa on satsattu tulojen tasaamiseen ja vierastettu ihmisten mahdollisuuksia kerryttää suuria pääomia. On aika tarkistaa ajatteluamme. Meidän on satsattava henkisen pääoman lisäksi myös ihmisten mahdollisuuksiin kerryttää aineellista pääomaa – vain sillä rakennetaan pääkonttoreita ja rahoitetaan uusia startupeja.
Pääomakeskittymät ovat edellytys uusille investoinneille ja työpaikoille. Jos meillä ei ole niitä omasta takaa, silloin muut omistavat puolestamme – jos yleensä tänne investoivat.
Kytkös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on selvä. Meidän on vaikeampi puolustaa ihmisoikeuksia ja eurooppalaista elämäntapaa, jos yhä suuremmissa määrin olemme pääomalla töissä, jonka käsitys hyvästä yhteiskuntamallista on erilainen kuin meillä.
Suunta on käännettävä. Poliittiset vapaudet meillä jo on; myös taloudellisista vapauksista on pidettävä huolta.
Tarvitsemme kansainvälistä vaihdantaa, laajaa kansankapitalismia ja vahvoja ankkuriomistajia, jotka eivät vähästä säikähdä. Meidän on kehitettävä yhteiskuntaa, jossa ihmiset rohkaistuvat tekemään keksintöjä, kaupallistamaan niitä ja kehittämään osaamistaan. Se on myös paras lupaus nuorille jäädä tänne tavoittelemaan unelmiaan ja rakentamaan yhteiskuntaa, oli sitten syntynyt meillä tai muualla.
Ja tämä pätee koko Suomeen. On ilo sanoa tämä ääneen täällä itärajan tuntumassa, mistä omat vanhempani ovat myös kotoisin.
Hyvät kuulijat,
Mikään demokratia ole lopullisesti suojassa, vaan sitä on kehitettävä jatkuvasti. Demokratiat eivät ole immuuneja tehottomille tai arvoa syöville instituutioille. Suomella erityisesti on syytä valppauteen, sillä meillä on kansantuotteeseen suhteutettuna maailman kolmanneksi suurin julkinen sektori ja talous on vakavasti alijäämäinen.
Menestyksemme on alunperin syntynyt ideoiden välisestä kilpailusta ja vapaasta vaihdannasta. Markkinataloutta ei tule kahlehtia hengiltä. Suomi oli 1900-luvulla loistava esimerkki alun perin köyhästä maasta, joka onnistui kuromaan kiinni johtavien maiden tulotason. Nyt meidän on tehtävä sama uudelleen.
Maantieteemme ei ole muuttunut eikä reseptikään ole uusi: osaamisen kerryttämisen, työnteon ja yrittämisen pitää kannattaa ja jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan, riippumatta lähtökohdista.
Ja tiedättekö mitä: tämä kaikki on mahdollista. Viime kuukausien talousluvut lupaavat, että vienti olisi alkanut taas vetää ja tehdastuotanto on kasvussa. Tätä yritysten menestymisen polkua on ilo olla vahvistamassa niin valtioneuvoston jäsenenä kuin ulkoministeriöstä käsin.
Suomen vientiponnistelut tuotiin alkuvuonna ulkoministeriön alaisuuteen ja teemme ministeriössä kaikkemme sen eteen, että jokainen uusista markkinoista kiinnostunut yritys löytää tiensä joko lähemmäs tai kauemmas viemään suomalaista osaamista – niin tuotteita tai palveluita kuin pienintä bittiäkin. Maailma on auki!
Hyvät kuulijat, esteemed audience,
Science and the market economy have two things in common: both function through trial and error and they require individual freedom. They are an endless process where the desired end-state is unknown but in being this, they have brought unprecedented levels of prosperity to humankind.
Science and technology have made Finland – and Finland is happy to offer solutions for making the world a better and a more sustainable place. Few places demonstrate this better than the LUT. Quite rightly, LUT’s focus areas include energy, clean transition, digital transformation and business development.
Kestävä energia on LUT-yliopiston erityinen vahvuusalue. Siinä missä teknologinen kehitys lisää hyvinvointia ja tehokkuutta, lisää se – varsinkin lyhyellä tähtäimellä – myös painetta ympäristöämme kohtaan.
Tekoälyvallankumous on käynnissä ja se edellyttää investointeja energiaan aivan uudessa mittakaavassa. Ajan myötä tekoäly myös auttaa meitä ratkaisemaan niitä sähkön saatavuuteen liittyviä haasteita, joita käynnissä oleva kehitys väistämättä edellyttää.
Datakeskusten suhteen Suomi on edelläkävijä: hukkalämpöä hyödynnetään kunnallisessa kaukolämpöverkossa. Tekoälypuolijohteiden kehityksessä on myös tilaus uudenlaisille, vähemmän energiaa käyttäville komponenteille.
Puhdas siirtymä ei olisi mahdollinen ilman korkealuokkaisia verkkoratkaisuja. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman hallinta sähköverkossa ei onnistuisi ilman viestintäverkkoja. Kaksoissiirtymä liittyy tavoitteeseemme edetä kohti ilmastoneutraaleja digitaalisia teollisuudenaloja. Suomalainen valmistava teollisuus on vuoteen 2030 mennessä puhdas, tehokas ja digitaalinen.
Hyvät ystävät,
Kun aloitin opintoni Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2000, olin varma, että kaikki on mahdollista. Silloin toden totta olikin: Nokia oli noussut maailman johtavaksi matkapuhelinjätiksi vain muutamien vuosien aikana. (Nyttemmin Nokia on tehnyt ties monnensa pivotin – ja edelleen menestyksekkäästi.)
Neuvostoliiton romahtamisesta ja Saksojen yhdistymisestä oli kulunut alle 10 vuotta, mikä tuntuu häkellyttävältä näin jälkikäteen. Minun tai opiskelijatovereitteni ei tarvinnut huolehtia kesätöistä; pikemmin piti huolehtia siitä, että jaksoi mennä aamulla juhlien jälkeen töihin. Välillä tuntui, että työpaikka aukesi pelkästään sillä, että osasi sanoa “Java”. (Näin tekoälyaikana meitä entisiä koodareita ei sen sijaan enää tarvitse missään.)
26 vuoden jälkeen ajattelen edelleen, että kaikki on mahdollista. Huonojen uutisten keskellä unohdamme kuinka maailman ja ihmiskunnan kaari on vuosisadoissa mennyt parempaa kohti. Tehdään siitä yhdessä edelleen totta! Rauha ja demokratia edellyttävät, että ihmisillä on vapaus keksiä, toimia ja ottaa riskiä hyvän puolesta.
Minulle on suuri kunnia vastaanottaa LUT-yliopiston kauppatieteiden kunniatohtorin arvonimi. Otan tunnustuksen vastaan kiitollisena ja tietoisena siitä, että ansio heijastelee kaikkia niitä ihmisiä, kohtaamisia ja yhteisöjä, jotka ovat muovanneet ajatteluani ja työtäni vuosien varrella.
Sydämellinen kiitos.