Kuntoutuspsykoterapiapalveluien asema on turvattava sote-uudistuksen yhteydessä, vaatii kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) Mielenterveysongelmat ovat merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden syy, ja niiden vuoksi maksetaan entistä enemmän sairauspäivärahoja ja menetetään työpäiviä. Vanhempien mielenterveysongelmat vaikuttavat lasten mielenterveyteen, ja lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovatkin lisääntyneet. Myös lasten ja nuorten huostaanottojen määrä on kasvanut. Varsinkin pienten lasten sijoitusten taustalla ovat usein vanhempien ongelmat, suurimpana yksittäisenä syynä vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Eloranta on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Kuntoutuksen uudistamiskomitea on marraskuussa 2017 julkaistussa loppuraportissaan esittänyt, että Kelan kuntoutuspsykoterapia lakkautetaan ja psykoterapian järjestämisvastuu siirretään maakunnille. Kun sote-uudistuksessa maakuntien tehtäväksi siirtyvät nimenomaan terveydenhuoltolain velvoitteet, se ei takaa ihmisten oikeutta saada psykoterapiaa silloin, kun he sitä tarvitsevat.
Kelan kuntoutuspsykoterapiat vastaavat tällä hetkellä noin puolta Suomessa annettavasta psykoterapiasta. Tiiviiseen ja riittävän pitkäkestoiseen psykoterapiaan pääsy on monelle ihmiselle pelastus sekä työkyvyn että henkilökohtaisen elämän kannalta. Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa kävijöistä on tutkimusten mukaan 82 % opiskelu- ja työkykyisiä terapian aikana tai sen jälkeen. Jos nämä kaikki henkilöt jäisivät ilman mahdollisuutta kunnolliseen psykoterapiaan, olisi Suomessa edessä muutaman vuoden kuluttua räjähdysmäinen kasvu mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja.
– Kuntoutuspsykoterapian järjestämisen lopetus ja resurssien hajottaminen 18 osaan tuhoaisi tulokselliseksi havaitun kuntoutuspsykoterapian saatavuuden eikä vastaisi psykoterapian tarvitsijoiden ja terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittämistarpeita, Eloranta kertoo.
Kelan kuntoutuspsykoterapiaan on jokaisella meistä ollut lakisääteinen oikeus tarvittaessa työkyvyn ollessa uhattuna psyykkisten ongelmien vuoksi. Jos vastuu siirtyy maakuntiin, hoidon ja kuntoutuksen järjestämistä koskee terveydenhuoltolaki, jossa ei kansalaisella ole minkäänlaista oikeutta tiettyyn hoitoon, vaan viranomaiset ja budjetti määrittelevät sen, millaista hoitoa tarjotaan. Silloin useimmiten päädytään tarjoamaan mielenterveysongelmiin lääkepurkkia ja muutamaa keskustelukäyntiä.
– Kelan nykyinen kuntoutuspsykoterapiajärjestelmä on sekä potilaiden oikeuksien että psykoterapian laadun valvonnan kannalta erittäin toimiva, tuloksellinen ja kustannustehokas järjestely. Näin poikkeuksellisen hyvin toimivaa kuntoutuskokonaisuutta ei ole perustelua hajottaa, vaan sitä tulee pikemminkin kehittää nykyisen lainsäädännön pohjalta, Eloranta painottaa.