Palestiinan kansainvälinen tunnustaminen ja siten kahden valtion mallin edistäminen on olennainen, vaikka ei ainoa ratkaiseva toimi kestävän rauhan saavuttamiseksi alueella. Kyseessä on tärkeä Suomen ulkopolitiinen periaatepäätös, mutta Suomen hallituksella on sisäisiä vaikeuksia asiassa. Siksi päätös Palestiinan tunnustamisesta on aiheellista siirtää kiireellisesti eduskunnalle.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon mukaan Suomen hallituksen rimpuilu ja toimettomuus Palestiinan tunnustamisen kanssa ei ole eduksi siviilien epäinhimilliselle ahdingolle eikä Suomen kansainvälisen maineelle. Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi viime viikolla hyväksyvänsä Palestiinan tunnustamisen, mikäli hallitus tekee siitä esityksen. Kyseessä on selkeä viesti hallituksen suuntaan. Hallituksen kanta tunnustamiseen on kuitenkin ristiriitainen.
Entinen pääministeri, valtioneuvos Matti Vanhanen on viimeisimpänä tehnyt ehdotuksen päätöksen siirtämisestä eduskunnalle.
”Näin hallituksen sisäinen solmu aukeaisi, kun kunkin hallituspuolueen eduskuntaryhmä ilmaisisi parlamentaarisesti kantansa asiaan. Hallituksen olisi luontevaa sitoutua noudattamaan eduskunnan kantaa, koska kyseessä on periaatteellinen kansainvälisen politiikan ylivaalikautinen päätös ja linjaveto”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Linda Konate.
Tällä hetkellä YK:n 193 jäsenvaltiosta 147, mukaan lukien muun muassa Ruotsi ja Norja, ovat tunnustaneet Palestiinan. Viimeisimpänä Ranska sekä tietyin ehdoin Iso-Britannia ja Kanada ovat ilmoittaneet aikeistaan tunnustaa Palestiinan. Ranska on ilmoittanut etenevänsä asiassa YK:n yleiskokouksen syyskuussa alkavan istunnon aikana.
“Palestiinalaisilla on kansainvälisen yhteisön, mukaan lukien EU:n ja Suomen, mukaan itsemääräämisoikeus eli oikeus päättää omasta poliittisesta tulevaisuudestaan. Tilanteessa, jossa Israelin miehitys uhkaa muodostua pysyväksi, Palestiinan tunnustaminen on yksi keino konkretisoida tuki palestiinalaisten itsemääräämisoikeudelle ja kahden valtion ratkaisulle käytännössä”, sanoo kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita.
Palestiinan tunnustamisen lisäksi tarvitaan myös muita kiireellisiä toimenpiteitä siviilien ahdingon lievittämiseen ja konfliktin lopettamiseen. “Tunnustaminen on laajalti symbolinen ele ja EU:lla on työkalupakissa laaja keinovalikoima vaikuttaa valtioihin, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia”, Hautaviita jatkaa. “Yksi konkreettinen keino olisi EU:n ja Israelin välisen vapaakauppasopimuksen jäädyttäminen, kunnes Israel noudattaa sopimukseen kirjattua ihmisoikeusvelvoitetta. Kyse ei ole siitä, etteikö vaikuttavia, kenties ratkaiseviakin keinoja olisi, poliittinen tahtotila toimia vaan toistaiseksi puuttuu.”
Konate muistuttaa, että ensisijaisesti täytyy saada ratkaistua humanitaarinen kriisi Gazassa. ”Aivan akuutein tarve alueella on tulitauon aikaansaaminen ja se, että Israel päästää Gazaan riittävästi humanitaarista apua. Palestiinan tunnustaminen on pidemmällä aikavälillä vaikuttava ratkaisu”, Konate sanoo.
Johtava kansainvälinen ruokakriisien asiantuntijaorganisaatio kuvasi viime viikolla nälänhädän pahimman mahdollisen skenaarion olevan toteutumassa Gazassa.
Suomalaiset ovat huolissaan Gazan inhimillisestä hädästä ja haluavat päättäjiltä toimia, mikä näkyy yleisessä mielipiteessä sekä kansalaisyhteiskunnan liikehdintänä. Yli puolet suomalaisista haluavat asettaa Israelille talouspakotteet, kunnes se lopettaa palestiinalaisalueiden miehityksen.