Vihreän eduskuntaryhmän kansanedustajat Iiris Suomela ja Inka Hopsu
Vihreän eduskuntaryhmän kansanedustajat Iiris Suomela ja Inka Hopsu jättivät 26.3.2021 toimenpidealoitteen, jossa he esittävät, että Suomen lainsäädäntöä tulee päivittää siten, että kansanryhmää vastaan kiihottamisen suljetaan kansanedustajan syytesuojan ulkopuolelle.
Kansanedustajien puhevapaus on hyvin laaja, mutta viharikoksia se ei kata. Vallanpitäjien tehtävä on edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta sekä syrjinnän ja sorron poistoa – ei lietsoa syrjintää tai polkea yhdenkään ihmisen ihmisarvoa. Tältä osin Euroopan ihmisoikeussopimus ja Suomen perustuslaki ovat harvinaisen selkeitä, Suomela avaa.
Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut vähintään ⅚ enemmistöpäätöksellä. Käytännössä siis pieni määrä kansanedustajia voi estää syytteen nostamisen ja siten asian tuomioistuinkäsittelyn. Tällä hetkellä näin on myös siinä tapauksessa, että kansanedustajaa epäillään kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tai muista viharikoksista. Tämä poikkeaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen linjauksista: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt toistuvasti, että edes poliitikkojen normaalia laajempi sananvapaus ei kata kansanryhmää vastaan kiihottamista tai muuta ihmisoikeuksien polkemista.
Kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei yksiselitteisesti ole tarkoitettu perustuslaissa turvatun ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin valtiopäivätoiminnassa. Sitä ei ole myöskään tarkoitettu rikollisen toiminnan suojaksi. Kansanedustajalla ei voi olla suuressa salissa erivapautta rasistiselle puheelle. Jos tällaista kieltä käyttää, kansanedustajan tulee kantaa vastuun siitä tuomioistuimessa, Hopsu tarkentaa.
Kansanedustajien mukaan rasistisilla ilmauksilla ei tulisi olla sijaa poliittisessa keskustelussa. Suomela ja Hopsu kirjoittavat, että kiihottamista kansanryhmää vastaan voidaan pitää vakavana tekona, jolla loukataan perustuslaissa määriteltyä ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta.
Lain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tarkoitettu suojaamaan kansanryhmiä syrjinnältä ja rasismilta. Rasistiset ja muukalaisvihamieliset vakavat rikokset tulee ottaa erittäin vakavasti, loukkaavathan ne ihmisoikeuksia ja pahimmillaan horjuttavat demokraattista järjestelmää. Ei voi olla niin, että samalla kun vihapuhetta pyritään kitkemään, sitä harjoitetaan julkisesti ja ilman mitään vastuuta Suomen demokratian ytimessä, Suomela korostaa.
Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta onkin tärkeää, että myös vallanpitäjien toimintaa voidaan tutkia. Suomen lait koskevat myös meitä lainsäätäjiä, sen tulisi olla aivan selvä asia. Tämän takia olemme jättäneet yhdessä edustaja Suomelan kanssa toimenpidealoitteen lainsäädännön päivittämiseksi kansanryhmään vastaan kiihottamisen sulkemiseksi kansanedustajien syytesuojan ulkopuolelle, Hopsu päättää.
Myös Euroopan unioni on peräänkuuluttanut Suomelta tiukempia toimia vihapuheeseen puuttumiseksi. EU:n komissio nosti helmikuussa 2021 oikeusmenettelyn Suomea kohtaan, sillä Suomi ei puutu lainsäädännössään riittävästi vihapuheeseen. Hopsu ja Suomela jättivät aiheesta kirjallisen kysymyksen 19.3.2021.