Keskustan ryhmäpuhe, kansanedustaja Lasse Hautala
Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta Ruoka2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle 1.3.2017
Ruuan hyvä tuotanto on koko ruokajärjestelmän perusta
Kolmas ruokapoliittinen selonteko luo kehittymisen edellytyksiä kotimaiselle alkutuotannolle, elintarviketeollisuudelle ja koko ruokaketjulle. Tärkeitä painopisteitä ovat myös elintarvikkeiden turvallisuus ja huoltovarmuuden turvaaminen.
Ruuan alkutuotanto on koko ruokajärjestelmän perusta. Suomessa tuotetut raaka-aineet ovat tunnetusti EU:n puhtaimpia. Korkeaa tasoa osoittavat monet seikat.
Tuotantoeläimemme ovat terveitä ja hyvinvoivia. Emme viljele geenimuunneltuja kasveja. Emme syötä eläimille kestämättömästi soijaa. Emme käytä keinotekoisia hormoneja eläintuotannossa ja eläinantibiootteja käytetään vain tarvittaessa eläinsairauden hoitoon.
Suomalainen kuluttaja voi luottaa kotimaiseen ruuantuotantoon. Sen puhtauden voi romuttaa se, että ruuantuotanto ei ole enää kannattavaa ja tuotanto menettää kehittymisen edellytykset. Kannattavuuden kanssa tuskailevat tuottajat ovat tehostaneet toimintaansa. Saadut säästöt ovat kuitenkin valuneet kuluttajahintoihin. Ongelma on se, että tiloilla tehty ansiokas työ ei ole nostanut tuottajahintoja eikä tuottajien tuloja.
Ruuan tuottamisen pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Neuvonnan, koulutuksen ja tutkimuksen on oltava ajantasaista ja niiden on vastattava myös kasvavan elintarvikeviennin tarpeisiin. Ennen kaikkea tarvitaan uusia innovaatioita ja tuotekehitystä elintarviketeollisuuteen. Ei riitä, että me täällä tiedämme syövämme laadukasta ruokaa, vaan entistä enemmän on tehtävä työtä ruokaviennin edistämiseksi. Esimerkkinä pitkäjänteisestä ja periksi antamattomasta työstä on Kiinan markkinoiden avautuminen sianlihan ja kauratuotteiden osalta.
Hankintojen kotimaisuudesta päätetään kunnissa
Lupausten mukaisesti Sipilän hallitus edistää julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa vastuullisia tuotteita. Hallitus parantaa periaatepäätöksellään kotimaisten elintarvikkeiden mahdollisuuksia pärjätä kilpailutuksissa ja hallitus tulee seuraamaan päätöksen toteutumista. Julkisiin elintarvikehankintoihin käytetään vuosittain noin 350 miljoonaa euroa. Alueensa tuottajille ja yrittäjille avautuvat julkiset kilpailutukset tuovat mahdollisuuksia ja työllisyyttä vahvistaen aluetaloutta ja lisäten verokertymää.
Kannustan vahvasti kaikkia kuntia, kaupunkeja ja muita julkisia yhteisöjä ottamaan hankintoja koskevan periaatepäätöksen käyttöön. Kuntapäättäjät ovat nyt avainasemassa. Kaupan on myös noudatettava nykyistä reilumpia kauppatapoja. Niiden on ymmärrettävä laadun, vastuullisuuden sekä luotettavien ja tarkkojen alkuperämerkintöjen arvo kauppatoiminnassa.
Keskustan eduskuntaryhmä pitää kuluttajien kannalta erittäin hyvänä sitä, että Suomessa valmistettujen liha- ja maitotuotteiden ainesosien alkuperämerkintä etenee. Ministeri Tiilikainen on linjannut hyvin: “Kun Suomi täyttää sata vuotta joulukuussa, kuluttajilla on tieto liha- ja maitotuotteiden alkuperästä”. Merkinnät tulevat antamaan kuluttajalle mahdollisuuden tehdä vastuullisempia päätöksiä.
Parannettavaa on myös ruuan kuluttamisen tavoissa. Suomalainen ruokaketju heittää ruokaa hukkaan noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, suurinta hävikki on kotitalouksissa. Keskiverto suomalaisen ruokahävikki on lähes 30 kiloa vuodessa. Voimme jokainen omilla järkevillä valinnoilla vaikuttaa asiaan.
Turvallista ruokaa meille kaikille
On hyvä, että ruokaturva ja huoltovarmuus ovat keskeisessä osassa ruokapoliittisessa selonteossa. Ruokaturvalla huolehdimme siitä, että jokainen saa riittävästi turvallista ravintoa kaikkina aikoina ja että kansantaloutemme pysyy terveenä. Myös globaalista näkökulmasta tämä on todella arvokas tavoite.
Selonteossa arvioidaan, että vuonna 2030 maailman 8,5 miljardia ihmistä tarvitsevat 60 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä kuin tällä hetkellä. Ruokaturva on maailmanlaajuinen haaste.
Hyvän ravitsemuksen takaaminen kasvavalle väestölle kestävällä tavalla ei tule olemaan helppoa. Siksi meidän on tärkeää omalta osaltamme huolehtia kotimaisen ruuantuotannon jatkumisen edellytyksistä. Suomalainen ruoka on vastuullinen teko.
Suomalaisella ruualla on nyt kysyntää
Suomalainen keittotaito ja ruoka ovat maailman huipulla. Suomalaiset kokit ovat menestyneet hienosti esimerkiksi kokkien maailman mestaruuskilpailuissa, joissa Suomen Kokkimaajoukkue saavutti hopeaa ja Catering-joukkue kultaa. Myös Pohjoismaiden Mestaruuskilpailuissa Suomi otti voiton.
Suomalainen ruoka ei ole koskaan aikaisemmin menestynyt kansainvälisillä areenoilla yhtä hyvin kuin viime vuonna. Tämä osoittaa, että suomalaisella ruualla on kysyntää, se kiinnostaa ja se on yksi 100-vuotiaan Suomen vahvoista menestystekijöistä.