Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, Suomen keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen pitää Suomessa uuteen nousuun kohonnutta erätaloutta hyvänä asiana. Kataisen mielestä kehittyvä erätalous on paitsi tärkeä osa biotaloutta myös tae sille, että suomalaisten luontosuhde säilyy vahvana. Katainen oli mukana Haapajärven erämessujen kansanedustajapaneelissa perjantaina.
– Kansalaisten vahva suhde luontoon on ympäristöteko ja uskon, että erätalouden nousu pitää yllä myös suomalaisen luonnon hyvää tilaa. Ilman muuta erätalous osana biotaloutta on meille myös kansantaloudellinen mahdollisuus. Yhteiskunnassa on oltava hereillä erätaloutta tukevan lainsäädännön kehittämisen suhteen. Lisäksi on luotava mahdollisuudet erätalouteen liittyvien liiketoimintojen kasvulle esimerkiksi tukemalla eri toimijoiden verkostoitumista, Elsi Katainen linjasi Haapajärvellä.
Elsi Katainen otti kansanedustajapaneelissa kantaa myös muuttolintuparvien lainsäädännölliseen asemaan. Kataisen mielestä maataloudelle aiheutuneet haitat ovat kasvaneet paikoitellen sietämättömiksi.
– Lainsäädännössä on hankala ristiriita luonnonsuojelulaissa rauhoitettujen lintulajien ja niiden maataloudelle aiheuttamien merkittävien vahinkojen kesken. Valkoposkihanhien parvet ovat muuttoaikoinaan pilanneet erityisesti nurmi- ja viljapeltoja. Maanviljelijät ovat kuitenkin voimattomia, koska lainsäädäntö ei nykymuodossaan salli edes lintujen karkottamista ilman erillistä lupaa. Emme voi yhteiskuntana vaatia, että muutoinkin syvässä kriisissä oleva maatalous ja maanviljelijät joutuvat vain seuraamaan vierestä, kun elinkeinoa vahingoitetaan merkittävästi.
– Valkoposkihanhet ovat esimerkki tilanteesta, jossa lainsäädäntöä ei tarvitse tavoitteiltaan lähteä muuttamaan, vaan ratkaisu voisi löytyä lupabyrokratian purkamisesta. Usein vahingot ovat ennakoitavissa, mutta karkottamiseen tarvittava poikkeuslupamenettely liian hidas ja monimutkainen. Tilanne olisi siis korjattavissa ja toimeen pitäisi ryhtyä nopeasti, Elsi Katainen vaatii.