Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Kuva: Keskusta

Orpon hallituksen talouspolitiikassa neljä isoa virhettä. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pitää Orpon hallituksen kehysriihen valmistautumista poikkeuksellisena.

Hallituksen ohjelmalta vaikuttaa pohja pudonneen. Ihmisten elämisen kustannuksia arjessa ei ole saatu pienennettyä, vaikka vaaleissa niin hallituspuolueet lupasivat. Myöskään velkaantuminen ei ole loppumassa, toisin kuin vaaleissa luvattiin.

Orpon ohjelman kivijalat ovat murenemassa. Ensinnäkin, reilu puoli vuotta sitten kirjoitetussa paperissa hallitus uskotteli itselleen, ettei talouden vakavan tilanteen korjaamiseksi tarvita verotuksen kiristyviä toimia. Tämä siitä huolimatta, että verotulot valtion kassaan ovat romahtamassa suhteessa bruttokansantuotteeseen miljardeilla lähivuosina muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen vuoksi.

Toisekseen Saarikko huomauttaa, että oli taitamatonta kuvitella, että ikääntyvän kansakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista löytyisi toista miljardia säästettäväksi pika-aikataululla vain tuottavuutta parantamalla. Nyt hallitus joutuu kohtaamaan tosiasiat.

Sote-kustannuksista hallituksen on turha syyttää hyvinvointialueita. Uudistus oli välttämätön ja sen malli vihdoin perustuslaillisesti kestävä. Viime vaalikauden lainsäädäntö oli pohja, jota hallituksen pitäisi nyt parantaa, ei heikentää. Mikä tahansa uusi rakenne palveluiden hallinnossa olisi aluksi työläs ja lisäisi kustannuksia.  Millä tahansa rakenteella palveluiden kustannukset kasvavat, kun haluamme hoitaa ikäihmisemme hyvin. Yhteinen virheemme on se, ettei uutta sotea tehty ajallaan jo vuosia sitten. Alueet tarvitsevat työrauhan, niiden ainoa tehtävä ei voi olla palveluverkon leikkaaminen. Se syö ihmisten luottamuksen palveluihin. Vastuuministeri Juuson mukaan lisää leikkauksia soteen on tiedossa entisen päälle.

Kolmantena hallitusohjelman ongelmana Saarikko nostaa esiin valtavat odotukset työmarkkinoiden uudistamisen vaikutuksista työllisyyteen.

Orpon-Purran hallitus sai käsiinsä Suomen, jossa työllisyys oli ennätyskorkealla. Nyt tilanne heikkenee. Lakkoaalto kärjistää tilannetta entisestään eikä yhtään työelämää muuttavaa lakia ole vielä hyväksytty.  Pahimmillaan lakkoilu sekä hallituksen haluttomuus sopia ja tästä johtuva epävarmuus vaarantavat myös Suomessa ja Suomeen suunnitteilla olevat, työpaikkoja luovat investoinnit. Parin miljardin potti julkiseen talouteen työllisyyden kohenemisena antaa vielä hyvän tovin odotuttaa itseään, Saarikko huomauttaa.

Työllisyyden hoitamisessa hallitus ripustautuu taloudellisiin kannusteisiin. Uudistamista tarvitaan, mutta muut työllistymisen esteet kuten riittämätön ammattitaito, terveysongelmat ja kohtaanto-ongelmat jäävät huomiotta. Tähän talouspolitiikan arviointineuvosto on myös kiinnittänyt huomiota.

Suurin huoli Keskustan puheenjohtajalla liittyy kuitenkin talouden kasvun puuttumiseen.

Hallitus on kuukausia seurannut sivusta, kun Suomi luisui taantumaan. Työttömiä on jo 300 000 ja maassa on menossa konkurssiaalto. Talouden kasvua ei ole eikä näy. Vakavin tilanne on rakentamisessa, mutta myös teollisuus ja vienti sakkaavat. Lomautus- ja irtisanomisilmoituksia tulee yhä useammalta alalta.

Saarikon mukaan on myönteistä, että hallituksen huhtikuun kehysriiheen valmistellaan talouden kasvupaketti, kuten pääministeri Petteri Orpo on todennut.

Keskusta esittää edelleen, että hallitus luopuu ns. Turun tunnin junan pääomittamisesta ja käyttää ne rahat – noin puoli miljardia euroa – suhdannepakettiin, jolla turvattaisiin etenkin rakennusalan työpaikkoja kautta Suomen ja alan yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli. Saarikon mukaan suhdannepaketilla saataisiin nopeasti liikkeelle työllistäviä tie-, homekoulu- ja muita korjaus- ja rakentamishankkeita koko maassa. Myös kuljetusalan ja vientiteollisuuden kilpailukykyä vahvistava ammattidiesel tulee toteuttaa pian.

Talouden kasvun vauhdittamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi Saarikko olisi myös valmis toteuttamaan Elinkeinoelämän Keskusliiton esittämän yhteisöveron väliaikaisen poistamisen – kuitenkin niin, että veroporkkanaa pilotoitaisiin itäisen Suomen erityistalousalueena sekä laajennettuna koskemaan ulkomaisten investointien lisäksi myös kotimaisia. Siellä tilanne on vaikein.

Kaikki kivet pitää nyt nopeasti kääntää, jotta Suomen suuntaa saadaan muutettua. Yhtä tärkeää kuin on pysäyttää nopeavaikutteisilla toimilla Suomen luisuminen lamaan, on saada pikaisesti sopu aikaan työmarkkinoilla. Tässä turvallisuustilanteessa suomalaisten määrätietoinen yksituumaisuus olisi erityisen arvokasta. Nyt ei pidä repiä, vaan rakentaa. Vastuu sovusta on kaikilla, mutta pääministerin tulee johtaa.