Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous 23.8.2016 Oulussa
Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän puhe
Vaikka Suomen politiikka rauhoittui hetkeksi kesällä, maailman tapahtumat eivät jättäneet meitä rauhaan. Nizzan iskut, Turkin tilanne, Syyria, terrorismi, pakolaisvirrat, inhimillinen hätä tulevat meidän olohuoneisiin ja herättävät kysymyksiä ja huolta. Onko maailma tänään rauhattomampi paikka kuin pitkään aikaan?
Monin paikoin kehitys on mennyt eteenpäin. Talouden kehitys ja globaalin yhteisön ponnistukset ovat nostaneet miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävässä kehityksessä on saavutettu edistysaskeleita. Mutta vaikka elämme vuotta 2016, sodat, konfliktit, pakolaisuus ja nälänhädät eivät ole kadonneet minnekään.
Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ilmassa on merkkejä siitä, että maailma ei muutukaan päivä päivältä paremmaksi. Eurooppa on ajautunut viimeisten vuosien aikana kriisistä toiseen ja globaali maailma kohtaa uudenlaisia haasteita. Terrorismi ja rauhattomuus ovat salakavalia ja moniulotteisia ongelmia. Länsimaisten demokratioiden ahdas liikkumatila, populistiset liikkeet, globalisaatiovastaisuus, protektionismin kasvu ja vapaakauppaan kohdistuvat ongelmat sekä yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen asettavat meidät uuden eteen.
Emme saa antaa pelolle sijaa, eikä pelko saa ohjata poliittista päätöksentekoa. Maailma tarvitsee kokoavia voimia, ei sen hajottajia. Tarvitsemme rakentajia, ei huutelijoita. Tarvitsemme yhdessä tekemisen henkeä, luottamusta ja kunnioitusta. Päättäjiä, jotka rakentavat rauhaa ja keskustelevat kaikkiin suuntiin. Päättäjiä, jotka uskaltavat tehdä päätöksiä ja uskaltavat viedä tarvittavia uudistuksia eteenpäin monissa velkaantuneissa maissa.
Jokainen ihminen ja maa voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun, jos niin todella haluaa. Niin myös Suomi. Suomi on aina nojannut vapaakauppaan. Meidän hyvinvointimme kasvu on pitkälti pohjautunut kansainvälistymiseen. Suomalaisella työllä ja tavaralla on hyvä maine maailmalla. Suomalaiseen kädenpuristukseen voi luottaa. Sisäänpäin kääntyminen ei ole meille vaihtoehto. Me tarjoamme maailmanlaajuisesti ratkaisuja ja huippuosaamista ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, esimerkiksi puhtaan veden saamiseen, päästöjen vähentämiseen ja jätteiden kierrättämiseen. Olemme myös tottuneet toimimaan ahtaissa paikoissa ja keskustelemaan kaikkien kanssa. Rauhantyössä meillä on pitkä perinne. Sitä työtä on jatkettava.
On tärkeää, että olemme pragmaattisia, mutta samalla pidämme sydämen lämpimänä ja yritämme löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Kun maailma hakee suuntaa, ikkuna on auki vaikuttamiselle. Kaikki muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, ja niihin pitää tarttua.
Myös Euroopan unionilla on ongelmansa. Tämä näkyy syksyn ja tulevan vuoden eduskuntatyössä, johon meidän on valmistauduttava huolella.
Euroopan unionin kriisejä on aina ratkaistu uusilla rakenteilla, toimivaltuuksilla ja säännöillä. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Tässä tilanteessa emme tarvitse uusia sääntöjä ja rakenteita vaan ennen kaikkea nykyisten noudattamista. Unioni pystyy kyllä tekemään päätöksiä, mutta niiden toimeenpanoa on parannettava. Pakolaiskriisin vaikeimpina aikoina oli hämmentävää huomata, miten jouduimme ylimääräisissä Eurooppa-neuvostoissa palaamaan yhä uudelleen asioihin, joista oli päätetty jo aiemmin. Suomalaiselle sellainen ei sovi: se mistä yhdessä sovitaan, siitä pidetään kiinni ja yhdessä sovittu myös toteutetaan.
Nyt ei ole aika viedä EU:n integraatiokehitystä uusiin suuntiin vaan pitää huoli siitä, että keskeisiä, yhdessä sovittuja perusasioita viedään eteenpäin. EU:n on keskityttävä olennaiseen: suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Myös byrokratian purkamista on jatkettava. Talouden vakauttamisella, uuden työn ja kasvun luomisella sekä vakaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vastaamme kansalaisten huolenaiheisiin ja palautamme luottamusta unionin toimintakykyyn. Brexit-äänestyksen jälkeen on hyvä, että kaikki viimein havahtuvat siihen, että ainoastaan kansalaisten luottamus antaa pohjan unionin toiminnalle ja pitkän aikavälin tulevaisuudelle. Ilman sitä tulevaisuus on epävarma.
Muutos on aina mahdollisuus. Niin myös Euroopan unionissa. Unioni ei ole kaatunut eurokriisiin tai pakolaiskriisiin, eikä se kaadu yhden jäsenvaltion eroon. Saavutukset rauhan, demokratian, vakauden ja hyvinvoinnin luomiselle ovat merkittäviä. Niiden eteen on jatkettava määrätietoista työtä. Populistiset puolueet ja erilaista ääriajattelua edustavat liikkeet ympäri Eurooppaa tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Se on vaarallista ja vastuutonta. Rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan eurooppalaista politiikkaa, joka perustuu huolelliseen valmisteluun ja vastuulliseen päätöksentekoon. Keskusta on kansallisissa kysymyksissä aina ollut eheyden ja tasapainoisen kehityksen kannattaja, se on ohjenuorani myös Euroopan kentillä.
Kun maailma ja Eurooppa ovat myllerryksessä, niin kaikkein tärkeintä on, että Suomi on kunnossa. Meidän vaalislogan on edelleen tässä yhteydessä varsin pätevä ja ajankohtainen. Omat asiat on yksinkertaisesti laitettava kuntoon. Tulevaisuudessa se maa menestyy, jolla on kyky nopeasti muuttua ja reagoida. Suomi menetti nuo kyvyt vuosikausiksi. Siksi meidän täytyy Suomena olla kunnossa ja ketteriä.
Suomen tilanteessa on nähtävissä paljon myönteisiä valonkajahduksia, mutta ne ovat vielä hyvin hauraita. Pitkään jatkunut talouden supistuminen on takana. Maamme talous on nyt kasvanut kolmena vuosineljänneksenä peräkkäin. Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy työllisyydessä. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on kasvanut noin 33 000 henkilöllä vuoden takaisesta. Suomalaisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon ja apatian kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta ja tekemisen meiningiksi. Samaan aikaan epävarmuutta maailman talouteen tuo kuitenkin maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Britannian tuleva EU-ero. Suomen talouden kasvu perustuu tällä hetkellä yksityiseen kulutukseen. Vienti ei vieläkään vedä.
Hallituksen tavoitteena on, että velaksi eläminen loppuu vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumisen taittuminen edellyttää kuitenkin hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista. Isot säästöpäätökset on tehty, mutta osa varsinaisista esityksistä on vielä tekemättä, ja ne realisoituvat myöhemmin.
Kilpailukykysopimus oli osoitus suomalaisesta sopimisen taidosta. En usko, että monessa muussa maassa voidaan päästä vastaavaan. Sopimus ja sen keskeinen sisältö on nimensä mukainen. Siinä työntekijät ja julkinen valta ottavat kontolleen yksityisen sektorin kustannuksia, jotta suomalaisten vientiyritysten menestys paranisi. Kilpailukykysopimuksessa kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille tulevilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Tämä on siis kiky-sopimuksen rakenne, emmekä voi sitä jälkikäteen muuttaa tai miltään osin livetä. Tämä on myös koko ajan koskenut julkisesti rahoitettuja toimintoja. Jos joku lähtisi tästä pois, niin kikyn rahoitus jäisi vajaaksi.
Kilpailukykysopimuksella on koko ajan haluttu parantaa juuri yksityisen sektorin kilpailukykyä. Julkisen sektorin asema paranee kiky-sopimuksella vain välillisesti kasvun ja työllisyyden mukanaan tuoman julkisen talouden lisätulojen ansiosta. Tämä on iso rakenteellinen muutos, joka ei vaikuta heti tammikuussa, vaan vasta loppuvuodesta ja myöhempinä vuosina. Kilpailukykysopimuksen positiivisen vaikutuksen jakautumista on vaikea määrittää vuosien välillä, mutta on aivan selvää, että positiivisia vaikutuksia talouteen nähdään jo tämän vaalikauden aikana. Sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin avulla voimme saada Saksan kustannuskilpailueron kiinni vielä tämän vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin.
Ensi vuoden budjetissa työllisyyttä edistäviä toimia jatketaan. Ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Tuomme eduskuntaan yrittäjyysveropaketin, joka sisältää muun muassa yrittäjävähennyksen.
Suomen työllisyysaste on alempi kuin meidän verrokkimaiksi laskettavia muita Pohjoismaita Norjaa, Tanskaa, Ruotsia ja Islantia. Vaikka pohjoismaisia työmarkkinoita ja työvoimapolitiikkaa yhdistää moni asia, myös eroja löytyy. Ruotsi ja Tanska esimerkiksi käyttävät palkkatukeen selvästi Suomea enemmän euroja. OECD-tilastojen mukaan vuonna 2014 Ruotsin palkkatukimenot olivat 0,65% suhteessa BKT:hen, Tanskan 0.4% ja Suomen 0,17%. Euroissa tämä tarkoittaa sitä, että eromme Ruotsiin on miljardiluokkaa ja Tanskaan puoli miljardia. Tätä eroa kuromme umpeen mahdollistamalla ensi vuonna työttömän peruspäivärahan aktiivisemman käytön joko palkkatukena tai yrittäjän starttirahana. Neuvottelimme viime talvena työmarkkinajärjestöjen kanssa ansiosidonnaisen päivärahan käyttämiseksi aktiivisemmin palkkatukeen tai yrittäjän starttirahaan. Emme löytäneet silloin riittävän hyvää mallia, mutta vetoan työmarkkinajärjestöihin, että tämäkin keino otetaan vielä käyttöön.
Työllisyysasteen nostaminen on keskeisin keino hyvinvointipalveluiden rahoituksen takaajana, mutta ennen kaikkea työttömäksi jääneen ihmisen syrjäytymisen ehkäisemiksi. Työllisyyskeinoja on mietitty useamman hallituksen toimesta. Emme saa nyt antaa periksi. Esimerkiksi Anttilan konkurssissa jäi 1 300 palvelualan ammattilaista ilman työtä. Kun tällainen vastaava asia tapahtuu suuremmassa vientialan yrityksessä, niin tilanteisiin mietitään erilaisia tukipaketteja. Kaikki työpaikat ovat samanarvoisia. Hallitus haluaa pitää jokaisesta työpaikasta kiinni. Palvelualan palkansaajilla oli myös merkittävä asema koko kiky-sopimuksen synnyttämisessä. Emme unohda teitä. Työministeri Lindströmin johdolla selvitetään, minkälaiset toimet ovat mahdollisia.
Hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin hallitusohjelmassa sovittuja reformeja. Tärkein niistä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Ilman uudistusten läpiviemistä hyvinvointiyhteiskunnan perusarvot joutuvat koetukselle väestön ikääntyessä.
Normien purku on myös vahvasti hallituksen työlistalla. Eilisessä strategiaistunnossaan hallitus päätti käynnistää ministeri Bernerin valmistelun pohjalta norminpurunmittaristoon liittyvän yksi yhdestä periaatteen kokeilun vuodelle 2017. Se tarkoittaa sitä, että sääntelyuudistuksen maksaessa yhden euron lisää olisi purettava tai muutettava sääntelyä niin, että näin saavutetaan yhden euron kustannussäästö. Periaatteen pohjalta on tarkoitus rakentaa norminpurkua koskevan mittaristo ja tavoitteena on turvata, että lainsäädännöstä aiheutuva kustannusrasitus ei kasva. Kokeilu rajoittuu ensivaiheessa elinkeinotoimintaan ja maatalouteen.
Hallitus on sitoutunut toteuttamaan ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Meillä on myös selvä periaate. Sikäli kun muutoksia ohjelmaan tulee, niin niistä sovitaan yhdessä. Tästä pidämme kiinni.
Tehtävää on vielä paljon ja Suomi kuntoon –projekti kesken. Tärkeintä on nyt, että keskitymme työntekoon ja vältämme turhaa kohinaa, joka usein liittyy politiikkaan. Pidetään suuri kuva ja tavoitteet mielessä. Tätä hallitusta ja meitä mitataan vain tuloksilla ja onnistumisilla. Tämä on meistä itsestämme kiinni.