Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) Kuvaaja: Jukka-Pekka Flander / SDP
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) kannustaa valkovenäläisiä pikaisesti rauhanomaiseen vuoropuheluun, jolla maa pääsisi ulos nykyisestä kriisistä. Kiljunen puhui aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Valko-Venäjää koskevassa ajankohtaiskeskustelussa Ranskan Strasbourgissa keskiviikkona.
Keskustelun taustalla on huoli Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkauksista, jotka kiihtyivät vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen. Kansainvälisen yhteisön huoli on vain yltynyt sen jälkeen, kun Valko-Venäjän viranomaiset pakottivat Ryanairin reittilentokoneen laskeutumaan toukokuussa Minskiin ja pidättivät oppositioaktivisti Raman Pratasevitšin ja hänen tyttöystävänsä Sofia Sapegan.
”Tapaus on hälyttävä hyökkäys siviili-ilmailua kohtaan ja uhka lentomatkustajien turvallisuudelle. Euroopan neuvoston sosialidemokraattien ja vihreiden ryhmä tuomitsee Valko-Venäjän viranomaisten toiminnan ja vaatii Pratasevitšin, Sapegan sekä kaikkien muiden Valko-Venäjällä pidätettyjen toimittajien ja poliittisten vankien välitöntä ja ehdotonta vapauttamista. Luvut ovat hälyttäviä, sillä Valko-Venäjällä on jo lähes 500 poliittista vankia. Demokraattisessa valtiossa opposition paikka on parlamentissa, ei vankilassa”, Kiljunen totesi ryhmäpuheenvuorossaan.
Kiljunen valittiin pitämään poliittisen ryhmänsä puheenvuoro, koska hän toimii yleiskokouksen Valko-Venäjä raportoijana. Hän on myös yksi yleiskokouksen varapuheenjohtajista.
Hän toisti koko Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen yhteisen kannan siitä, että Valko-Venäjän yhdentyminen Euroopan neuvostoon järjestön arvojen ja periaatteiden pohjalta on edelleen strateginen tavoite. Valko-Venäjä ei ole Euroopan neuvoston jäsen. Suurimpana esteenä jäsenyydelle on ollut maassa yhä voimassa oleva kuolemanrangaistus.
“Meidän on edelleen kehotettava Valko-Venäjän viranomaisia ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä käymään kiireellisesti laaja-alaista ja osallistavaa kansallista vuoropuhelua, jotta varmistetaan rauhanomainen tie ulos nykyisestä kriisistä ja avataan ovi uudistuksille, jotka hyödyttävät kaikkia Valko-Venäjän kansalaisia”, hän päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokous kokoontuu 21.–24.6. hybridimuodossa siten, että noin kaksisataa eurooppalaista parlamentaarikkoa on paikan päällä Strasbourgissa, ja loput osallistuvat kokoukseen etäyhteyksin. Yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien noin 700 kansanedustajaa.