Kuva: Keskusta
Kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) esittää, että hoitajamitoituksen nostoa lykättäisiin. Könttä on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy useiden hoitajamitoituksesta johtuvan ongelman perään. Könttä katsoo, että hoitajamitoituksen noston lykkäämisestä päättäminen on erityisesti pääministeripuolue SDP:n käsissä.
Hoitajamitoituksen nosto on kaunis ajatus, mutta tosiasia on, että Suomessa on akuutti hoitajapula ja rahakaan ei auta, jos tekijöitä ei ole. Erityisesti vanhustenhoivan tilanne on katastrofaalinen. Sekä julkisilla että yksityisillä toimijoilla on hoitajapulan takia ollut täysin mahdotonta löytää tekijöitä, joka on johtanut ainoana mahdollisuutena sulkemaan hoivapaikan osastoja, jotta lakia ei rikottaisi.
Nyt olisi viisautta lykätä hoitajamitoituksen voimaantuloa. Tämä asia on koko hallituksen, mutta erityisesti pääministeripuolue SDP:n käsissä. Vähintä olisi tarkastella vaihtoehtoa joustaa hoitajamitoituksesta, mikäli hoivapaikan potilaat ovat siinä kunnossa, että hoitamiseen ei tarvita nykyistä tai tulevaa 0,7:n hoitajamitoituksen vahvuutta.
Ministeri Aki Lindénin (sd.) olisi järkevä ottaa aikalisä hoitajamitoituksen noston osalta. Nykyistä ongelma-tilannetta ei tulisi entisestään vaikeuttaa ja olisi viisautta miettiä koko hoitajamitoitus-asia uudelleen.
Terveydenhuoltojärjestelmämme on 1990- ja 2000-luvun alun rahoitusleikkausten rapauttama. Uusilla hyvinvointialueilla on lähes mahdoton tehtävä valmistautua tilanteessa, jossa 1.4.2023 voimaantuleva vaatimus 0,7 hoitajamitoituksesta astuu voimaa.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Eduskunnan puhemiehelle
Akuutti hoitajapula on aiheuttanut mittavia ongelmia maamme sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisesti vanhustenhoivan tilanne on katastrofaalinen. Sekä julkisilla että yksityisillä toimijoilla on hoitajapulan takia ollut täysin mahdotonta löytää tekijöitä, joka on johtanut ainoana mahdollisuutena sulkemaan hoivapaikan osastoja, jotta lakia ei rikottaisi.
Aluehallintovirastot ovat noudattaneet lakia vaatiessaan nykyisen 0,6:n mitoituksen toteutumista ja tulevaisuudessa tilanne heikkenee entisestään, kun vaatimus nousee 0,7:ään. Hoivapaikkaa tarvitsevat vanhukset odottavat kotonaan ja kuormittavat päivystyksiä siinä määrin, että koko terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa kaatua.
Uusien hyvinvointialueiden on 1.4.2023 noudatettava voimaan astuvaa 0,7:n hoitajamitoitusta. Muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos on arvioinut nousevan hoitajamitoituksen vaativan tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajapula ei ratkea rahalla, mikäli tekijöitä ei ole. Hoitajapula näyttää tällä hetkellä jopa suuremmalta haasteelta, kuin aiemmin on arvioitu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Onko hallituksella tiedossa, montako hoivapaikkaa Suomessa joudutaan sulkemaan, jos 1.4.2023 voimaantuleva vaatimus 0,7 hoitajamitoituksesta astuu voimaan?
Onko hallituksella tiedossa, mistä saadaan mitoituksen vaatimat tuhannet uudet hoitajat?
Onko hallitus tarkastellut vaihtoehtoa joustaa hoitajamitoituksesta, mikäli hoivapaikassa potilasmateriaali olisi sellainen, että sen hoitamiseen ei vaadita nykyistä tai tulevaa 0,7:n vahvuutta?
Onko hallitus tarkastellut mahdollisuutta siirtää 0,7:n mitoituksen voimaantuloa vuodella, jotta hyvinvointialueilla on mahdollisuuksia valmistautua nykyistä paremmin?