Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 13.10. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon vastattavaksi kirjallisen kysymyksen opiskelijoiden toimeentulosta ja tulorajoista.
Kauma tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään erityisesti sitä, voitaisiinko työntekoon liittyviä tulorajoja nostaa muiden Pohjoismaiden tasolle ja miten opiskelun ja työn yhdistämisestä saataisiin nykyistä kannustavampaa.
”Tilastokeskuksen mukaan joka toinen opiskelija tekee töitä opiskelun ohessa. Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Yksi syy tähän kehitykseen ovat opintotuen jyrkät tulorajat”, Kauma toteaa.
Tulorajojen suuruus on 660 euroa jokaista tukikuukautta ja 1970 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohden. Useimmissa tapauksissa opiskelija nostaa yhdeksän kuukautta opintotukea, jolloin vuositulorajaksi työnteon osalta muodostuu 11 850 euroa. Osa-aikaisessakin työssä tämä raja tulee helposti vastaan, jolloin opiskelija saattaa joutua kieltäytymään lisätyöstä sanktioiden pelossa.
”Monella alalla vastavalmistuneilta edellytetään ainakin jonkinlaista aiempaa työkokemusta. Työnteko ei myöskään vääjäämättä hidasta valmistumista, etenkin jos opintopisteiden määrävaatimus lukuvuotta kohden pidetään ennallaan”, Kauma toteaa.
Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä kaikissa Pohjoismaissa. Tanskassa opiskelija voi ansaita opintotuen lisäksi 19 216 euroa, Norjassa 18 089 euroa ja Ruotsissa 18 126 euroa. Norjassa lasten määrä kasvattaa tulorajoja. Islannissakin raja nousee 19 077 euroon, jos opiskelija on työmarkkinoilla puolet kalenterivuodesta.
”Suomen Pankin tilastojen mukaan elokuussa 2017 opintolainoja nostettiin 143 miljoonan euron edestä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus turvata toimeentulonsa lainan sijasta työnteolla, jos he näin haluavat. Tulorajoja höllentämällä voisimme siirtyä tämän osalta muiden Pohjoismaiden linjalle”, Kauma toteaa.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Opiskelijoiden toimeentulosta ja tulorajoista
Eduskunnan puhemiehelle
Opintotukijärjestelmää uudistettiin 1.8.2017. Sen myötä valtion takaamaa opintolainaa voi nostaa kuukaudessa jopa yli 60 % aiempaa enemmän. Samalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrää pienennettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Tämä on hyödyttänyt taloudellisesti erityisesti yksinasujia. Hyvä puoli on myös se, että asumistukea voi saada nyt myös kesäkuukausilta.
Kaikilla opiskelijoilla tilanne ei ole kuitenkaan helpottunut. Näihin lukeutuu esimerkiksi sellainen opiskelija, jonka työssäkäyvä asuinkumppani ei osallistu ja jonka ei voi edes olettaa osallistuvan opiskelijan asuin- tai elinkustannuksiin.
Suomen Pankin tilastojen mukaan elokuussa 2017 opintolainoja nostettiin 143 miljoonan euron edestä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tämän vuoden aikana opintolainoja on jo nostettu enemmän kuin vuonna 2016 yhteensä. Oletettavasti lainaa joutuvat ottamaan erityisesti ne opiskelijat, joilla ei ole mahdollisuuksia saada taloudellista tukea esimerkiksi vanhemmiltaan.
Runsaan lainanoton sijaan osa opiskelijoista haluaisikin rahoittaa opintojaan tekemällä töitä. Tilastokeskuksen mukaan joka toinen opiskelija tekee töitä opiskelun ohessa, mutta työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on kuitenkin viime vuosina hieman vähentynyt. Yksi syy tähän kehitykseen ovat työntekoa rajoittavat opintotuen tulorajat, joiden suuruus on 660 euroa jokaista tukikuukautta ja 1970 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohden. Useimmissa tapauksissa opiskelija nostaa yhdeksän kuukautta opintotukea, jolloin vuositulorajaksi työnteon osalta muodostuu 11 850 euroa. Osa-aikaisessakin työssä tämä raja tulee helposti vastaan, jolloin opiskelija saattaa joutua kieltäytymään lisätyöstä sanktioiden pelossa.
Monella alalla vastavalmistuneilta edellytetään ainakin jonkinlaista aiempaa työkokemusta. Työnteko ei myöskään vääjäämättä hidasta valmistumista, etenkin jos opintopisteiden määrävaatimus lukuvuotta kohden pidetään edelleen ennallaan, vaikka työnteko lisääntyisi.
Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä kaikissa Pohjoismaissa, mutta vain Islannissa tulorajat ovat Suomea tiukemmat. Muissa Pohjoismaissa opiskelija voi ansaita opintotuen lisäksi enemmän kuin Suomessa: Tanskassa 19 216 euroa, Norjassa 18 089 euroa ja Ruotsissa 18 126 euroa. Norjassa lasten määrä kasvattaa tulorajoja. Islannissakin raja nousee 19 077 euroon, jos opiskelija on työmarkkinoilla puolet kalenterivuodesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:än viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko opintotukijärjestelmää mahdollista muuttaa siten, että työntekoon liittyviä tulorajoja nostettaisiin muiden Pohjoismaiden tasolle?
Norjassa opintotuen tulorajat ovat korkeammat, jos opiskelijalla on lapsia. Olisiko Suomessakin järjestelmää syytä uudistaa sellaiseen suuntaan, joka huomioisi paremmin opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet?
Helsingissä 13.10.2017
Pia Kauma /kok