Palkkaturvan käsittelyajat saatava kohtuullisiksi
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski vaatii toimia palkkaturvan hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Palkkaturvapäätösten saaminen kestää nyt pahimmillaan yli vuoden, kun kohtuullinen aika olisi 3–4 kuukautta. Myllykoski jätti perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.
– Palkanmaksun loppuminen työnantajan mennessä konkurssiin on erityisesti lapsiperheille katastrofi, saati, että maksamattomia palkkarahoja joutuu odottamaan yli vuoden. Hallituksen on pikaisesti ryhdyttävä korjaamaan tilannetta, jotta palkkaturvan käsittelyajat saataisiin kohtuulliselle tasolle, Myllykoski vaatii.
Palkkaturvan käsittelyaikojen pidentymisestä on syytetty muun muassa ely-keskusten tietojärjestelmäongelmia, mutta Myllykoski uskoo kyseen olevan myös resurssipulasta hakemusten käsittelyssä.
– Uudenmaan ely-keskuksen henkilöstöresurssit ovat selvästi riittämättömät maksamattomien palkkojen vuoksi ahdinkoon ajautuneiden kansalaisten auttamiseksi. Palkkaturvahakemusten käsittelyyn täytyy osoittaa nykyistä enemmän resursseja. Tietojärjestelmäongelmat tulee nekin korjata, mutta asiassa ei saa jäädä odottelemaan, Myllykoski sanoo.
Konkurssien määrä ja palkkaturvan korvausten määrä ovat hieman laskeneet vuoden 2013 tasosta, mutta kohtuuttomat käsittelyajat eivät ole sen myötä lyhentyneet.
– Epävarma taloustilanne, vientiteollisuuden heikot näkymät, EU:n Venäjä-pakotteet ja Venäjän vastapakotteet yhdessä Brexitin kanssa eivät luo odotetta, että konkurssit Suomesta loppuisivat, Myllykoski sanoo.
KIRJALLINEN KYSYMYS
PALKKATURVAN HAKEMUSTEN KÄSITTELYAJAT
Eduskunnan puhemiehelle
Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvasta säädetään palkkaturvalaissa (866/1998). Palkkaturvaa haetaan ely-keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kautta kolmen kuukauden sisällä siitä, kun saatava on syntynyt. Edellytyksenä on, että työ on tehty Suomessa tai suomalaisen yrityksen palveluksessa ulkomailla ja että työntekijällä on kotipaikka Suomessa.
Viime aikoina palkkaturvahakemusten käsittely on pahasti ruuhkautunut ja käsittelyajat pidentyneet. Työ- ja elinkeinotoimiston ohjeissa käsittelyajan sanotaan olevan yleisimmin 3–4 kuukautta, mutta tosiasiassa käsittelyajat ovat venyneet 8–10 kuukauteen, pisimmillään yli vuoteen. Palkkaturvalaissa ei ole määräaikaa palkkatukihakemuksen käsittelyyn, vaan käsittelyaika vaihtelee tapauskohtaisesti. Lakisääteisen määräajan puute ei kuitenkaan saa johtaa kansalaisten kannalta kohtuuttomiin viivästyksiin.
Palkkaturvan kohtuuttomat odotusajat ovat jo vuosia jatkunut ongelma. Konkurssien määrä ja palkkaturvasta haettujen korvausten määrä ovat lievästi laskeneet vuoden 2013 jälkeen, mutta kohtuuttomia käsittelyaikoja ei ole pystytty silti lyhentämään. Tammi-kesäkuussa 2016 konkurssien määrä laski 6,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta henkilökuntaa konkurssiin haetuissa yhtiöissä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Epävarma taloustilanne, vientiteollisuuden heikot näkymät, EU:n Venäjä-pakotteet ja Venäjän vastapakotteet yhdessä Brexitin kanssa eivät luo odotetta, että konkurssit Suomesta loppuisivat.
Vuoden 2016 alussa pitkittyneiden käsittelyaikojen ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan keskittämällä palkkaturvahakemukset Uudenmaan ely-keskukseen. Ongelma ei kuitenkaan ratkennut, vaan odotusajat ovat pysyneet pitkinä. Syynä viivästyksiin on kerrottu olevan muun muassa uuden tietojärjestelmän käyttöönotto. Vaikeudet työnantajan tavoittamisessa tai lisäselvityksien tarve voivat myös viivästyttää asian käsittelyä.
Tietojärjestelmäongelmien lisäksi käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää osoittamalla palkkaturvahakemusten käsittelyyn nykyistä enemmän resursseja. Ely-keskusten resurssit ovat riittämättömät kansalaisten tehokkaaseen palveluun. Toimintojen keskittämisen sijaan ely-keskuksien henkilöstöresursseja on syytä kasvattaa. Tietojärjestelmäongelmien korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta haastavaa, kuten monet julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeet osoittavat.
Palkkasaatavia tarvitsevan työntekijän kannalta hakemusten viivästyminen johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Palkanmaksun loppuminen konkurssin yhteydessä on erityisesti lapsiperheille jo sinällään katastrofi saati, että perhe joutuu odottamaan maksamatta jääneitä palkkarahoja vuoden. Asuminen, ruoka, terveydenhuolto ja liikkuminen vaativat rahaa, eikä laskujen maksussa selitykseksi käy palkkaturvan hakemuskäsittelyn viivästyminen. Työttömyysetuuttakaan ei saa palkkasaatavaan oikeuttavalta ajalta ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käsittelyajat ovat työsuhteen päättämisenkin jälkeen useita kuukausia. Kansalaisille koituvan taloudellisen ahdingon vuoksi hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi ja palkkaturvan käsittelyaikojen saattamiseksi kohtuulliselle tasolle, korkeintaan kolmeen kuukauteen sellaisten hakemusten kohdalla, joiden ratkaisu ei vaadi tavallisesta poikkeavaa selvitystyötä ja lisäselvityksiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta palkkaturvan hakemusten käsittelyajat saadaan kohtuullisiksi.
Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2016
Jari Myllykoski /vas