Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan Globaaliryhmän varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen on jättänyt muiden eduskunnan Globaaliryhmän kansanedustajien kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien Myanmarin tilannetta. Helmikuun 2021 alussa Myanmarin armeija kertoi ottaneensa vallan sen jälkeen, kun maan johtaja Aung San Suu Kyi sekä presidentti Win Myint pidätettiin.
– Myanmarin tilanne on todella huolestuttava. Maa, joka menneen kymmenen vuoden aikana oli alkanut pikkuhiljaa avautua ja osoittaa merkkejä demokratisoitumisprosessista, on jälleen armeijan käsissä. Useita mielenosoittajia on mediatietojen mukaan ammuttu turvallisuusjoukkojen toimesta. Lisäksi maan tulevaisuuden kannalta tärkeä rauhanprosessi on vaarassa, Sarkkinen sanoo.
Armeija julisti maahan hätätilan ja kertoi vallan siirtyneen armeijan komentaja Min Aung Hlaingille. Armeija on ilmoittanut aikovansa pitää vallan käsissään yhden vuoden ajan. Tämän poikkeustilan jälkeen maassa on armeijan mukaan määrä järjestää demokraattiset monipuoluevaalit.
Sarkkisen mukaan armeijan vallankaappaus vaikuttaa myös meneillään olevaan rauhanprosessiin, jossa osapuolina ovat maan armeija ja etnisten vähemmistöjen aseelliset ryhmät. Etnisten ryhmien ja armeijan välillä on ollut vuosikymmeniä meneillään useita konflikteja. Etniset vähemmistöt muodostavat kolmanneksen maan väestöstä.
– Myanmarin sisällissota, joka on jatkunut jo yli 70 vuotta, on yksi pisimpään jatkuneita konflikteja koko maailmassa. Näitä konflikteja on rauhanprosessissa soviteltu ja nyt vallankaappaus vaarantaa tämän prosessin.
Länsimaat joutuvat nyt pohtimaan myös Myanmariin annettavan kehitysavun kohtaloa. Iso-Britannia on jo ilmoittanut kehitysavun uudelleen arvioimisesta. Myanmar on myös Suomelle merkittävä kehitysavun kohde. Tuki kuitenkin kanavoituu lähes kokonaan YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta, eikä mene suoraan hallinnolle.
– Kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat ovat kannatelleet Myanmarin katkonaista rauhanprosessia eri toimijoiden välillä. Siksi kehitysavun jatkaminen ja kansalaisyhteiskunnan työn tukeminen tukevat demokraattisen ratkaisun löytämistä kriisiin, Sarkkinen painottaa.
– On erittäin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö reagoi Myanmarin vakavaan tilanteeseen. Maan syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi ja muut poliittiset vangit tulee vapauttaa. Pakotteita Myanmarin sotilasjohdolle on harkittava vakavasti, mutta Myanmaria ei pitäisi myöskään nyt eristää, vaan dialogi on pidettävä käynnissä. Lisäksi olisi tärkeää, että Myanmarin rauhanprosessin jatkuminen ja kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien arvokas työ maan tulevaisuuden hyväksi ja ihmishenkien suojelemiseksi turvataan.
– Miten Suomi osaltaan ja EU:n jäsenenä aikoo edistää poliittisen dialogin ja rauhanomaisen ratkaisun löytymistä Myanmarin tilanteeseen? Miten Suomi osaltaan ja EU:n jäsenenä aikoo turvata Myanmarin rauhanprosessin jatkumisen, ja kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien työn tukemisen, Sarkkinen ja muut kansanedustajat kysyvät kirjallisessa kysymyksessään.
Kirjallisen kysymyksen ovat lisäksi allekirjoittaneet seuraavat Globaaliryhmän kansanedustajat:
Merja Kyllönen, Erkki Tuomioja, Eva Biaudet, Hussein al-Taee, Satu Hassi, Katri Kulmuni, Sari Essayah, Saara-Sofia Sirén, Johannes Koskinen ja Inka Hopsu.
Kansanedustaja Hanna Sarkkisen kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
Myanmarin tilanteesta
Eduskunnan puhemiehelle
Helmikuun 2021 alussa Myanmarin armeija kertoi ottaneensa vallan sen jälkeen, kun maan johtaja Aung San Suu Kyi sekä presidentti Win Myint pidätettiin. Armeija julisti maahan hätätilan ja kertoi vallan siirtyneen armeijan komentaja Min Aung Hlaingille. Armeija on ilmoittanut aikovansa pitää vallan käsissään yhden vuoden ajan. Tämän poikkeustilan jälkeen maassa on armeijan mukaan määrä järjestää demokraattiset monipuoluevaalit.
Myanmarin armeija on väittänyt, että marraskuussa 2020 pidetyissä vaaleissa esiintyi laajalti vilppiä. Tämä väitetty vaalivilppi on armeijan mukaan myös syynä pidätyksiin. Vaalivilpistä ei ole kuitenkaan ollut todisteita. Vallankaappauksen todelliset syyt ovatkin muualla: taustalla on todennäköisesti ennen kaikkea valtataistelu Aung San Suu Kyin ja Myanmarin asevoimien välillä. Aung San Suu Kyin NLD-puolue sai vaaleissa yli 80 prosenttia äänistä ja se oli jo puolueen toinen vaalivoitto, sillä se voitti myös Myanmarin ensimmäiset demokraattiset parlamenttivaalit vuonna 2015. Tuolloin Aung San Suu Kyistä tuli Myanmarin valtiokansleri, eli käytännössä maan johtaja.
Vaaleja on kuitenkin kritisoitu opposition ja ihmisoikeusjärjestöjen taholta vaalien läpinäkyvyyden puutteesta ja äänestysten estämisestä monilla etnisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla “turvallisuussyihin” vedoten. Äänioikeutettuja on 37 miljoonaa ja noin 1,5 miljoonalta vietiin äänioikeus.
Aiemmin Burmana tunnettua Myanmaria hallitsi sotilasjuntta noin 50 vuoden ajan, vuoteen 2011 saakka. Tuona aikana Aung San Suu Kyi oli useita vuosia kotiarestissa. Vuonna 2010 Myanmar siirtyi muodollisesti parlamentaariseen demokratiaan ja vuonna 2011 se sai uuden siviilihallinnon ja uuden uudistusmielisen presidentin, Thein Seinin. Demokratisoimisprosessi alkoi hiljalleen: poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen toiminta sallittiin, poliittisia vankeja vapautettiin ja Aung San Suu Kyi palasi politiikkaan. Sotilasjuntalla säilyi kuitenkin paljon valtaa.
Myanmarissa ihmiset ovat päässeet menneen kymmenen vuoden aikana kokemaan ainakin hieman sitä, mitä demokratia voisi olla. Nyt vaikuttaa siltä, että he eivät ole valmiita palamaan vanhaan, sillä vallankaappauksesta saakka eri puolilla Myanmaria on ollut demokratiaa vaativia mielenosoituksia.
Viime päivinä maata hallitsevan sotilasjuntan turvallisuusjoukot ovat koventaneet otteitaan mielenosoittajia vastaan: poliisi on ampunut kohti mielenosoittajia ja kymmenien ihmisten raportoidaan saaneen surmansa turvallisuusjoukkojen voimankäytön seurauksena. Tilanne tuntuu kiristyvän päivä päivältä ja kuolonuhrien määrä on kasvussa eri osissa maata.
Armeijan vallankaappaus on tuomittu eri puolilla maailmaa. EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ovat tuominneet armeijan kovat otteet mielenosoittajia vastaan. Borell myös sanoi EU:n asettavan pakotteita armeijan kovien toimien vuoksi. Britannia on myös pyytänyt YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan Myanmarin tilanteen takia.
Armeijan vallankaappaus vaikuttaa myös meneillään olevaan rauhanprosessiin, jossa osapuolina ovat maan armeija ja etnisten vähemmistöjen aseelliset ryhmät. Etnisten ryhmien ja armeijan välillä on ollut vuosikymmeniä meneillään useita konflikteja. Etniset vähemmistöt muodostavat kolmanneksen maan väestöstä. Myanmarin sisällissota, joka on jatkunut jo yli 70 vuotta, on yksi pisimpään jatkuneita konflikteja koko maailmassa. Näitä konflikteja on rauhanprosessissa soviteltu ja nyt vallankaappaus vaarantaa tämän prosessin.
Länsimaat joutuvat nyt pohtimaan myös Myanmariin annettavan kehitysavun kohtaloa. Iso-Britannia on jo ilmoittanut kehitysavun uudelleen arvioimisesta. Myanmar on myös Suomelle merkittävä kehitysavun kohde. Tuki kuitenkin kanavoituu lähes kokonaan YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta, eikä mene suoraan hallinnolle. Kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat ovat kannatelleet Myanmarin katkonaista rauhanprosessia eri toimijoiden välillä. Siksi kehitysavun jatkaminen tukee demokraattisen ratkaisun löytämistä kriisiin.
Myanmarin tilanne on todella huolestuttava. Maa, joka menneen kymmenen vuoden aikana oli alkanut pikkuhiljaa avautua ja osoittaa merkkejä demokratisoitumisprosessista, on jälleen armeijan käsissä. Lisäksi maan tulevaisuuden kannalta tärkeä rauhanprosessi on vaarassa.
On erittäin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö reagoi Myanmarin vakavaan tilanteeseen. Pakotteita Myanmarin sotilasjohdolle on harkittava vakavasti, mutta Myanmaria ei saa myöskään nyt eristää, vaan dialogi on pidettävä käynnissä. Maan syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi ja muut poliittiset vangit tulisi vapauttaa. Lisäksi olisi tärkeää, että Myanmarin rauhanprosessin jatkuminen ja kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien arvokas työ maan tulevaisuuden hyväksi ja ihmishenkien suojelemiseksi turvataan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomi osaltaan ja EU:n jäsenenä aikoo edistää poliittisen dialogin ja rauhanomaisen ratkaisun löytymistä Myanmarin tilanteeseen?
Miten Suomi osaltaan ja EU:n jäsenenä aikoo turvata Myanmarin rauhanprosessin jatkumisen, ja kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien työn tukemisen?
Helsingissä 08.03.2021
_______________________________
Hanna Sarkkinen Vas.