Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen iloitsee hallituksen kehysriihen perhemyönteisistä päätöksistä. Kehysriihen päätöksillä vähennetään lapsiperheköyhyyttä, laajennetaan 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta, kehitetään varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa, lisätään adoptio-, yksinhuoltaja- ja monikkoperheiden perhevapaita, tuetaan lukiolaisia ja ammattiin opiskelevia oppimateriaalikuluissa ja varhaistetaan lasten kieltenopiskelu alkamaan jo ekaluokalla. Lisäksi hallitus käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun.
– Lapset voittivat tänään! Saavutimme useita tärkeitä panostuksia lapsiperheille. Varhaiskasvatusta kehitetään, päiväkotien ryhmäkokoja pienennetään haastavilla alueilla, lapsiperheköyhyys vähenee, opintotukeen tulee lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville oppimateriaalilisä. Kaikki nämä päätökset ovat tärkeitä nyt, kun yhteiskunnassa on herännyt laaja huoli syntyvyyden heikkenemisestä, Grahn-Laasonen sanoo.
Pienituloisimpien perheiden toimeentulo paranee, kun alimmat vanhempainpäivärahat kasvavat. Vanhempainpäivärahat nousevat samalla, kun muitakin vähimmäispäivärahoja korotetaan. Toisen asteen suorittamisesta aiheutuvien koulutusten kustannusten kattamiseen tarkoitettu lisä kohdistetaan opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetulle alle 20-vuotaiille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille.
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron tasa-arvorahalla. Rahoitus kohdistetaan haastaville alueilla ja sen turvin päiväkodeissa voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisää henkilöstöä. Tasa-arvorahoitus on tutkijoiden laajalti suosittelema keino tukea tasa-arvoa. Aiemmin samanlaista rahoitusta on käytetty jo esi- ja perusopetuksessa ja sen vaikutukset ovat olleet positiivisia.
Tasa-arvorahoituksen lisäksi 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu jatkuu ja laajenee. Hallitus kohdentaa kokeilun jatkoon 5 miljoonaa euroa. Kokeilun piiriin saadaan lisärahan ansiosta lisää kuntia.
– Varhaiskasvatuksen laatuun, tasa-arvoon ja saatavuuteen panostamalla rakennamme lapsille yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja parempia edellytyksiä koulupolulla ja elämässä pärjäämiseen. Olen erityisen iloinen, että ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin saadaan kouluissa käytössä oleva, tutkitusti toimiva tasa-arvoraha, Grahn-Laasonen toteaa.
Kielten opetuksen varhentamisella vahvistamme suomalaisten kielitaitoa. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Varhaistukseen käytettävät vuosiviikkotunnit (1 tunti ensimmäisen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisätään tuntikehyksen. Määrärahalisäys on täysimääräisenä 12 miljoonaa euroa vuodesta 2021.
– Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Suomi on kansainvälinen, avoin yhteiskunta. Tulevaisuuden työelämässä monipuolisen kielitaidon tärkeys korostuu entisestään. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla. Näin vahvistetaan ja syvennetään suomalaisten kielitaitoa ja hyödynnetään lasten hämmästyttävää kykyä oppia uutta, Grahn-Laasonen sanoo
Hallitus päätti lisätä adoptio-, yksinhuoltaja- ja monikkoperheille perhevapaita. Adoptiotukea korotetaan lisäksi 0,3 milj. euron vuosittainen määrärahalisäys. Perheet ovat keskenään erilaisia ja niillä on erilaisia tarpeita. Näihin tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan myös perhevapaajärjestelmän tasolla. Grahn-Laasosen on tyytyväinen, että monikkoperheiden osalta perhevapaajärjestelmä saatiin korjattua.
– Perheiden arjen sujuvoittaminen on keskeistä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Nykyinen perhevapaajärjestelmämme ei kohtele kaikkia perheitä yhdenvertaisesti. Nyt päätetyt muutokset ovat erinomaisia ensiaskeleita perhevapaiden uudistamisessa. Seuraavaksi katseet on käännettävä koko perhevapaiden uudistamiseen – ja siihen Kokoomus on koska tahansa valmis, Grahn-Laasonen toteaa.
Hallitus myös käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun. Tavoitteena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistava, poikkihallinnollinen strategia. Lapsistrategialla vahvistetaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuusorientoituneella tavalla.