
Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta
Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 1.7.2016
Arvoisa puhemies,
Pääministeri David Cameronin tappio kansanäänestyksessä EU-jäsenyydestä on merkityksellisin yksittäinen tapahtuma Euroopassa sitten Berliinin muurin murtumisen vuonna 1989. Näin kommentoi Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt Brexitiä ja siihen on helppo yhtyä.
Iso-Britannian ero on historiallisen vallankumouksellinen tapahtuma, joka muuttaa Eurooppaa. Emme vielä tiedä, mitä se merkitsee. Kaaos brittien sisäpolitiikassa vaikuttaa perinpohjaiselta. Ei vaikuta olevan mitään selkeää suunnitelmaa, kuinka jatkaa eteenpäin. Ehkä kansanäänestyksen seurauksia ei kaikesta huolimatta aivan käsitetty.
Vaikka Cameron on tehnyt perusteellisen virhearvion ja onnistunut pirstomaan oman puolueensa sekä oman maansa ja luomaan epävakautta EU:hun, on Suomen itsestään selvänä lähtökohtana suhtautua asiallisesti Iso-Britanniaan. Yhdistynyt kuningaskunta on aina ollut tärkeä maa Suomelle sekä poliittisesti että taloudellisesti.
Se mitä nyt tarvitsemme, on selkeä vastaus briteiltä. Epävarmuuden jakson tulee olla mahdollisimman lyhyt. Neuvottelut uudesta sopimuksesta täytyy aloittaa. EU:sta ei missään nimessä voi tulla noutopöytä, josta otetaan vain parhailta maistuvimmat palat. Iso-Britannian on pakko nyt vastata oman päätöksensä seurauksista.
Arvoisa puhemies,
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen asennoituminen on kuitenkin ollut vähintään merkillistä. Mitä ulkoministeri Soini haluaa viestiä lausunnoillaan? Ulospäin vaikuttaa siltä, että ulkoministeripuolue omistautuu kaksoispelille perussuomalaisten edustajien liputtaessa sille, että myös Suomessa tulisi äänestää EU:sta eroamisesta.
Ei ole mikään salaisuus, että Soini on kauan sympatisoinut Brexit-kampanjan keulahahmo, EU-skeptikko Nigel Faragea ja tehnyt yhteistyötä tämän kanssa. Sitä taustaa vasten ei ole yllättävää, että ulkoministerillämme on vaikeuksia valita, millä jalalla seisoa. Ulkomaailman täytyy tietää, mikä Suomen linja on. Jos ulkoministerimme tekee vihjailuja, jotka ovat täysin hallitusohjelman vastaisia ja ristiriidassa Suomen virallisen kannan kanssa, Suomen maine vahingoittuu. Kuinka taataan Suomen linjan uskottavuus?
Arvoisa puhemies,
Tarvitsemme enemmän Eurooppaa, emme vähemmän. Tämä on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän yksiselitteinen kanta. Jokaisen on tarpeellista myös tässä salissa miettiä, missä olisimme ilman EU:ta.
Ilman EU:ta meiltä puuttuisi vahvojen sisämarkkinoiden, kehittyneiden alueiden, ERASMUS-opiskelijavaihdon, vapaan liikkuvuuden, ympäristö- ja ilmastoyhteistyön, Schengen-sopimuksen ja yhtenäisvaluutan potentiaali. Eikä pidä unohtaa rauhaa ja turvallisuutta, jotka EU on taannut 70 vuoden ajan.
Suomen pitää nyt entistä enemmän olla toimija, joka ottaa vastuuta ja etsii ratkaisuja Euroopan tulevaisuudelle. Kaikki tietävät, että vahvin tuki Brexitille tuli vanhemmalta väestöltä. Jos nuoret britit olisivat saaneet päättää, ei mitään eroa koskaan olisi tullutkaan.
Meidän täytyy antaa nuorille tulevaisuudentoivoa paremmasta Euroopasta sekä paremmasta ja avoimemmasta EU:sta. Se ei onnistu, jos jäsenmaat vetäytyvät kuoriinsa ja alkavat puolustaa vain omia etujaan sokeina yhteisille eduille. Näkemyksemme on avoin, optimistinen, sosiaalisempi, tasa-arvoinen ja suvaitsevainen Eurooppa.
Brexitin johdosta Euroopalla, EU:lla ja EU-maitten johtajilla ja hallituksilla on syytä katsoa peiliin. EU:n tulee voida kriittisesti tarkastella toimintojaan niin, että unioni oikeasti voi voittaa kansalaiset puolelleen. Pääministeri Sipilä on oikeassa sanoessaan, että kaikki murrostilanteet ovat myös mahdollisuuksia, jos ne sellaisina käytetään.
Brittien kansanäänestys osoittaa, että neuvoa-antavia kansanäänestyksiä pitää käyttää harkiten. Antamalla suuren tilan paikkansapitämättömille populistisille ja kevyen tabloidilehdistön rummuttamille lausunnoille, riskeerataan paljon.
Tiivistäessämme tätä tulee myös sanoa, että brittiläinen kansa tuli petetyksi kampanjan aikana suorilla valheilla, jotka hakevat kaltaisiaan. Bussien mainosjulisteet, joissa luvattiin 350 miljoonaa puntaa terveydenhuoltoon joka viikko maan jättäessä EU:n, ovat ehkä kaikkein räikein esimerkki. Jos tässä kyse olisi muusta kuin politiikasta, pidettäisiin sitä törkeänä petoksena – ei enempää eikä vähempää.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä sanoo ei oikeistopopulismin leviämiselle Euroopassa. Haluamme tarjota toisen vaihtoehdon, joka perustuu vastuulle paremmasta yhteisestä Euroopasta.