Puhujana ed. Lulu Ranne
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä.
Täysistunnossa 8.2.2022
Puhujana ed. Lulu Ranne
Perussuomalaiset: Hallituksen suunnitelmat pahentavat suomalaisten ahdinkoa – vain muille maille riittää rahaa
Hallituksen politiikan syntilista on pitkä, eivätkä hallituksen suunnitelmat tuo valoa suomalaisten arkeen.
Hallituksen toimintaa hallitsevat sokeus riskeille, piittaamattomuus syy-seuraussuhteista ja systeemiajattelun puute.
Kansainvälinen hyvesäteily suomalaisten kustannuksella. Ideologinen toiveajattelu pragmaattisen analyysin sijaan. Investointi- ja käyttötalouden ymmärtämättömyys. Yritysten ja kansalaisten todellisuudesta vieraantuminen. Suhteellisuuden ja mittakaavojen tajun puute ja siihen liittyvä poliittinen disinformaatio.
Räikeimmin nämä kaikki ilmenevät hallituksen ilmasto-, talous-, työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikassa. Suomen sisäiset ja ulkoiset talouteen, turvallisuuteen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn ja -rauhaan kohdistuvat erilaiset riskit ovat kasvaneet tällä hallituskaudella hälyttävästi. Valitettavasti sama meno näyttää jatkuvan kauden loppuun asti.
Kaikki tarpeelliset toimenpiteet puuttuvat
Hallituksen suunnitelmat ovat erittäin huolestuttavia. Vielä enemmän huolestuttaa kuitenkin se, mitä hallituksen 50 sivun ja 298 esityksen lainsäädäntösuunnitelma ei sisällä.
Missä ovat julkista taloutta tasapainottavat esitykset? Lupauksia etäisestikään vastaavat työllisyystoimet? Kansallista tai kansalaisten turvallisuutta lisäävät toimet? Hybriditoimien kuten pakolaismassojen ohjatun rajanylityksen estämiseen varautuminen? Valmiuslain puutteiden korjaaminen? Energiaköyhyyden torjuminen? Vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen?
Hallitusta kuvaa lausahdus ”Minun jälkeeni vedenpaisumus”. Se kuvaa johtajaa, joka kansansuosionsa ja asemansa turvaamiseksi tekee ratkaisuja, joista viimekädessä kärsii kansa. Se kuvaa äärimmäisen populistista johtamistapaa, jonka jäljiltä jää kaaos. Nykyhallituksen aiheuttama kaaos jää yritysten ja kansalaisten kalliisti maksettaviksi. Poliittinen vastuu jälkien korjaamisesta jää seuraavalle hallitukselle.
Energiakriisissä Suomi maksaa muiden kuluja
Energian hinta lyö läpi koko yhteiskunnan. Keskeisin syypää kansan jakautumiseen ja kurjistumiseen on EU:n epärealistinen ja yhä räikeämmin epäonnistuva ilmastopolitiikka. Tähän päälle Marinin hallituksen vuoteen 2035 tähtäävä kireämpi ilmastoversio, joka vie suomalaisilta tuhkatkin pesästä.
Kun esimerkiksi tuulivoimaa myytiin kymmenisen vuotta sitten puheilla, että vuoteen 2020 mennessä ala työllistäisi Suomessa jopa 36.000 ihmistä ja toisi 14 miljardin vientitulot, niin niitä työllisiä tai tuloja ei nyt ole missään.
Sen sijaan hallitus tuhosi pelkästään turvepolitiikallaan vuodessa enemmän työpaikkoja kuin tuulivoima nyt työllistää. Tuulivoiman piti laskea sähkön markkinahintaa. Niin laskikin, kunnes sähkön muu tuotanto- ja siirtorakenne romahti, ja nyt Eurooppa on energian saatavuus- ja hintakriisin kourissa. Suomi tukee Espanjan energiaköyhiä muttei omiaan. Saksan ja Suomen hiilenpoltto kasvoi viidenneksen.
Fit for 55 käy kalliiksi
Ilmastopolitiikan rahanmenossa ei silti ole nähty vielä mitään. Kymmenien, jopa satojen miljardien ilmastomenoille ei näy loppua.
Esimerkiksi EU:n Fit for 55 -ohjelmaan liittyvän rakennusten perusparannusaallon toteuttaminen edellyttäisi Euroopassa vuoteen 2030 mennessä lähes 11 000 rakennuksen täysremonttia päivässä. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaisi 130 rakennusta päivässä. Suomi toteuttaa tähänkin tähtääviä toimia kiltisti ja suomalainen maksaa.
Viimeinen sammuttaa valot?
Keskustan haaveilemaa vihreää sampoa ei synny eikä kokoomuksen lupaamaa kasvua tule, jos kansan ostovoima syödään teknistaloudellisesti keskeneräisillä, väärin mitoitetuilla ja ajoitetuilla ilmastotoimilla.
Ilmasto ei hyödy mitään siitä, että Suomi tuhoaa kilpailukykynsä, taloutensa ja ruoantuotantonsa.
Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050. Rakenteellisesti alijäämäisen Suomen tulee käyttää rahansa kansalaistensa ostovoiman ja yritystensä kilpailukyvyn parantamiseen, sekä aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen karsimalla toissijaisista menokohteista.
Vain siten luodaan edellytyksiä kasvulle ja kestävälle julkiselle ja yksityiselle taloudelle. Hallituksen työlista ei sisällä mitään näistä. Hyvä hallitus, aiotteko te sammuttaa suomalaisten valot?