Vihreiden kansanedustaja Noora Koponen piti ryhmäpuheen eduskunnan täysistunnossa 16.2.2022, jossa käytiin lähetekeskustelu valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Puheessaan Koponen painotti, että selonteko on merkittävä askel yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallistumisoikeuksien toteutumisen edistämisessä.

– Ohjelma painottaa erityisesti naisten, saamelaisten, vammaisten henkilöiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Se painottaa kestävän kehityksen tärkeyttä, ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuuden puolustamista. Ja se painottaa tiedonvälityksen merkitystä ja saavutettavuutta perus- ja ihmisoikeuksien näkokulmasta, Koponen sanoi.

Koposen mukaan Vihreät ovat sitoutuneet edistämään ihmisoikeuksien toteutumista.

– Olemme sitoutuneet huolehtimaan siitä, että joka ikinen lapsi saa oikeuden oppia, oikeuden turvalliseen lapsuuteen, oikeuden omaan perheeseen, Ja oikeuden tulevaisuuteen, jossa on hyvä elää. Me olemme sitoutuneet huolehtimaan siitä, että ihminen, joka tarvitsee tukea arkeensa ollakseen yhdenvertainen, sitä myös saa, Koponen painotti.

Koposen mukaan ihmisoikeudet ovat läsnä esimerkiksi silloin, kun torjutaan ilmastonmuutosta, puhutaan saamelaisten oikeuksista, turvataan jokaisen lapsen oikeutta oppia ja jokaisen ihmisen oikeutta omaan kotiin.

– Ihmisoikeudet ovat läsnä jokaisessa ihmisessä, ja jokaisen arvo ansaitsee sen, että ne myös toteutuvat, Koponen päätti puheensa.

Puhe kokonaisuudessaan:

Ihmisoikeudet ovat enemmän kuin sana ja enemmän kuin poliittinen ohjelma. Ihmisoikeus on oikeutta saada olla vapaa, ja oikeutta saada olla yhdenvertainen.

Ihmisoikeus on arvo, joka on aina jakamaton. Ihonväriä katsomatta, sukupuolta tuntematta tai oikeita sanoja sanomatta. Ihmisoikeuksien äärellä olemme lähempänä ihmisyyttä, kuin missään muualla. Lähempänä minuutta, lähempänä vapautta. Tai vielä liian kaukana niistä. Lähempänä sitä, mitä jokainen ihminen eniten toivoo itselleen ja rakkaalleen. Oikeutta olla minä.

Ihmisoikeudet mielletään usein joksikin, joka on irrallinen arjestamme. Sanaksi, jota on helppo käyttää aukomatta sen syövereitä enempää.

Mutta ketä he ovat, joiden oikeuksista puhutaan? Ketä he ovat, joiden ihmisoikeuksien toteutuminen vaatii vielä enemmän, kuin mitä teemme tällä hetkellä?

Usein ihmisoikeuksista puhutaan, kun puhumme esimerkiksi kehitysavusta tai vähemmistöryhmistä. Ihmisoikeudet eivät katso valtion rajoja, sukupuolta tai kulttuuritaustoja. Harvoin muistetaan, että myös ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja myös niiden merkitys ihmisoikeuskysymyksenä on kasvanut.

Tosiasiassa ihmisoikeudet koskettavat ihan jokaista meistä, kaikilla elämän osa-alueilla, joka päivä. Ja velvoittavat toimimaan – jokaista meistä. Huolehtimaan siitä, että tämä maailma olisi turvallinen meistä kaikkein pienimmille ja kaikkein heikoimmille.

Nyt käsittelyssä oleva ihmisoikeuspoliittinen selonteko on merkittävä askel sen eteen, että aidosti vahvistamme yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallistumisoikeuksien toteutumista.

Ohjelma painottaa erityisesti naisten, saamelaisten, vammaisten henkilöiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Se painottaa kestävän kehityksen tärkeyttä, ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuuden puolustamista. Ja se painottaa tiedonvälityksen merkitystä ja saavutettavuutta perus- ja ihmisoikeuksien näkokulmasta.

Samaan aikaan elämme maailmassa, jossa asenteet ovat koventuneet ja tiedonvälitys on polarisaation luomisen väline.

Vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat vihapuhetta ja maalittaminen on lisääntynyt. Turvallisuuden tunne horjuu. Ihmisten pahoinvointi ei ainoastaan tunnu, vaan se myös näkyy ja kuuluu.

Maailmanlaajuinen pandemia on haastanut Suomea ennen näkemättömällä tavalla ja sen langettama varjo kulkee kanssamme vielä pitkään. Mutta samalla pandemia on tuonut vahvemmin näkyväksi ne ihmiset, jotka aiemmin ovat kadonneet rakenteiden, kriteereiden tai määritelmien sekaan. Ne ihmiset, joiden ihmisoikeuksien toteutuminen on epävarmaa joka ikinen päivä.

Yksi ihmisoikeuksien tärkein käsite on vapaus. Ja samalla se on asia, joka ei ole kaikille mahdollista.

Vammainen ihminen ei voi valita tapaa, jolla hän haluaisi elää. Sen määrittää yhteiskunta. Sen määritämme me. Pieni lapsi ei voi valita polkua, jota hän kulkee. Sen valitsemme me.

Me määritämme sen, onko vammaisella henkilöllä lupa saada henkilökohtaista apua arkeensa vai ei. Me määritämme sen, onko hänellä lupa kulkea taksilla kauppaan neljä vai kahdeksan kertaa kuussa. Me määritämme sen, mitkä hänen mahdollisuutensa kouluttautua ovat.

Ja me määritämme sen, missä hänen kotinsa saa olla. Me valitsemme sen, voiko lapsi selviytyä koulumaailmassa yhdenvertaisesti. Me valitsemme sen, saako lapsi kasvaakseen riittävästi tukea vai ei. Ja me valitsemme sen saako lapsi kokea, että hänen perheensä on tasavertainen. Vammainen ihminen on yhdenvertainen, jos sallimme hänen olla. Lapsi oppii, jos sallimme hänen oppia.

Me Vihreissä olemme sitoutuneet edistämään ihmisoikeuksien toteutumista.

Olemme sitoutuneet huolehtimaan siitä, että joka ikinen lapsi saa oikeuden oppia, oikeuden turvalliseen lapsuuteen, oikeuden omaan perheeseen, Ja oikeuden tulevaisuuteen, jossa on hyvä elää.

Me olemme sitoutuneet huolehtimaan siitä, että ihminen, joka tarvitsee tukea arkeensa ollakseen yhdenvertainen, sitä myös saa.

Pienten askelten tukeminen ja vieraiden käsien auttaminen on ainoa oikea tapa tehdä politiikkaa, mutta se vaatii halua. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ja mahdollisuus kokea elämässään vapautta ja riippumattomuutta.

Ihmisoikeudet ovat läsnä kaikkialla. Ne ovat läsnä, kun turvaamme tulevien sukupolvien elämää. Ne ovat läsnä, kun torjumme ilmastonmuutosta. Ne ovat läsnä, kun puhumme saamelaisten oikeuksista. Ne ovat läsnä, turvaamme jokaisen lapsen oikeutta oppia. Kun turvaamme jokaisen ihmisen oikeutta omaan kotiin. Kun turvaamme jokaisen lapsen oikeutta vanhempiin, kun turvaamme oikeutta koskemattomuuteen ja kun turvaamme oikeutta kulttuuriin.

Ihmisoikeudet ovat läsnä jokaisessa ihmisessä, ja jokaisen arvo ansaitsee sen, että ne myös toteutuvat.