Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistysjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru on huolissaan perusopetuksen luokkakokojen voimakkaasta kasvusta. Yhä harvempi kunta pystyy Kiurun mukaan säilyttämään luokkakoot entisellään valtakunnallisten ja kunnallisten opetustoimeen kohdistuvien säästöpäätösten seurauksena
− Pitkään Suomessa on onnistuttu pitämään perusopetuksen luokkakoot ennallaan tai jopa pienentämään niitä. Tavoite luokkakokojen pienentämisestä on ollut vahvasti mukana myös edellisen hallituksen ohjelmassa. Nykyinen hallitus päinvastoin on luopunut edellisen hallituksen tavoitteista ja sallii säästöillä luokkakokojen voimakkaan kasvun. Tästä kärsivät erityisesti oppilaat koulujen arjessa, Kiuru toteaa. Peruskoulun laaturahojen leikkaaminen johtaa tasa-arvon heikkenemiseen sekä oppilaiden että koulujen välillä. Suurenevista ryhmistä kärsivät eniten juuri heikoimmat oppilaat.
Hallituksen säästötoimien seuraukset alkavat nyt purra ympäri Suomen, Kiuru sanoo.
Opetusryhmät kasvavat väistämättä ensinnäkin siksi, että opetus- ja kulttuuriministeriön ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulujen väliseen eriarvoistumisen vähentämiseen suunnatut korvamerkityt avustukset leikattiin hallitusohjelmassa. Aikaisemmin ryhmäkokojen pienentämistä tuettiin jopa 60 miljoonalla vuosittain. Koulujen välistä eriarvoisuuskehitystä puolestaan torjuttiin vuosittain 23 miljoonan kohdennetuin avustuksin. Lisäksi edellisen hallituskauden loppupuolella otettiin käyttöön 10 miljoonan euron avustus erityisen tuen tarpeen vahvistamiseksi kouluissa. Kymmenien miljoonien vuosittaisten avustusten leikkaamisen tilkkeeksi hallitus tarjosi tänä vuonna 20 miljoonan erityisavustusta, josta vain osa oli suunnattu opetusryhmien pienentämiseen. Kyse oli myös kertaluonteisesta rahoituksesta, jonka jatkosta ei ole varmuutta. Hallituksen osaamisen kärkihankkeen väliaikainen rahoitus jää moninkertaisesti pienemmäksi kuin tehdyt pysyvät leikkaukset
Kiuru muistuttaa, että ryhmäkoot suurenevat myös kuntien omien toimien tuloksena, mitä edesauttaa peruspalveluiden valtionosuuksien jäädyttäminen osana hallituksen keväisiä linjauksia. Keväällä päätetyt uudet koulutusleikkaukset vetävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen entistä ahtaammalle. Tällainen poliittinen linjavalinta perusopetuksen perusrahoituksen kaventamisesta sopii huonosti tilanteeseen, jossa peruskoulun oppilaiden oppimistulokset ovat laskeneet, motivaatio alentunut, koulua kohtaan tunnetut asenteet heikentyneet ja kouluviihtyvyys huonoa.
– Tällä viikolla aloitetaan opiskelu uudistuneessa peruskoulussa. Jotta heikentynyttä tasa-arvoa opiskelijoiden ja koulujen välillä voidaan parantaa, suunnanmuutokseen tarvitaan myös resursseja. Nyt peruskoulun uudistustyö starttaa käyntiin ilman taloudellista tukea. Hallituspuolueet pettivät ne lupaukset, jotka annettiin viime kaudella tehdyssä peruskoulun uudistustyössä. Laajalla asiantuntijajoukolla ja kaikkien poliittisten ryhmien tuella valmistellun Tulevaisuuden peruskoulu-hankkeen linjauksissa sitouduttiin yhdessä riittäviin resursseihin uudistustyön tukemiseksi. Toisin kävi, ja seuraukset ovat jo nähtävissä.
Kiurun mielestä sekä valtiolla että kunnilla olisi mahdollisuus täyskäännökseen, jotta luokkakoot saataisiin pidettyä kohtuullisina perusopetuksessa. Hän vetoaa kuntiin, että päättäjät miettisivät tarkasti hallituksen säästöistä huolimatta ennen kuin ryhtyisivät kohdistamaan säästötoimenpiteitä opetukseen ja koulutukseen.
− Erityisen vahingollisina pidän opetustoimen henkilöstöön kohdistettuja lomautuksia, joihin on jouduttu turvautumaan monissa Suomen kunnissa. Opetushenkilökunnan lomautusten seurauksena kymmenet tuhannet lapset menettävät viikkoja täysipainoista opetusta tai varhaiskasvatusta, joihin heillä on lailla turvattu oikeus, Kiuru muistuttaa.
Kiuru korostaa, että juuri opetushenkilöstöön kohdistettuja lomautuksia on aikaisemminkin pidetty kaikkein vahingollisimpina. Lomautuksista aiheutuvat kustannukset ylittävät moninkertaisesti saavutetut säästöt. Samalla kärsii opetus ja koko opetushenkilökunnan työhyvinvointi ja jaksaminen.