Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) (Kuva: Jukka-Pekka Flander)
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) on huolissaan seurauksista, joita Venäjän erolla Euroopan neuvostosta on.
”Venäjä kääntää selkänsä sille arvopohjalle, jota olemme pitäneet yhteisenä: ihmisoikeuksille, demokratialle ja oikeusvaltiolle. Venäjän ja Euroopan rajasta tulee raja erilaisten arvopohjien välille, ja mikä surkeinta, tämä raja on Suomen itäraja”, Kiljunen sanoo.
Kiljunen on erityisen pahoillaan tavallisten venäläisten puolesta. He eivät enää voi hakea oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta kokiessaan kotimaassaan oikeuksiaan loukattavan. Strasbourgissa toimivan tuomioistuimen jutuista 23 prosenttia on ollut venäläisten tekemiä valituksia. Suhteessa väkilukuun Venäjä on valitusten määrissä 8. sijalla.
”Tähän asti Venäjä on toimeenpannut oikeuden ratkaisut 95-prosenttisesti, eli venäläiset ovat saaneet oikeusturvaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kautta. Nyt se kanava sulkeutuu.”
Oikeus elämään on ihmisoikeuksista perustavanlaatuisin
Kiljunen kummeksuu Venäjän entisen presidentin ja pääministerin Dmitri Medvedevin kommentteja, joissa tämä on vihjaillut, että erottuaan Euroopan neuvostosta Venäjä saattaa ottaa kuolemanrangaistuksen käyttöön. Kiljunen muistuttaa, että oikeus elämään on ihmisoikeuksista perustavanlaatuisin, eikä tällaisilla asioilla voida niskoja nakella.
Myös YK:n pääsihteeri António Guterres muistutti viimeksi 27. helmikuuta pitämässään puheessa, että kuolemanrangaistus tulisi lakkauttaa välittömästi kaikissa maapallon maissa.
Euroopan neuvoston ministerikomitea lakkautti Venäjän jäsenyyden neuvostossa keskiviikkona yksimielisesti. Ministerikomitea oli ennen päätöstään pyytänyt asiasta lausuntoa Euroopan neuvoston parlamentaariselta yleiskokoukselta. Myös yleiskokous katsoi yksimielisesti, ettei Venäjän paikka ole järjestössä. Tiistaina ja keskiviikkona uutisoitiin Venäjän itse ilmoittaneen erostaan, mutta ulkoministeri Sergei Lavrovin kirje ei ollut järjestön sääntöjen mukainen muodollinen eroilmoitus.
Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on 47 jäsenmaata edustavan 324 kansanedustajan kokous. Se muun muassa valitsee järjestön pääsihteerin, ihmisoikeusvaltuutetun ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit. Yleiskokous myös valvoo ja seuraa järjestön jäsenvelvoitteiden kuten ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian toteutumista.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Kimmo Kiljusen lisäksi Anne-Mari Virolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (kesk.), Mai Kivelä (vas.) Mika Niikko (ps.) ja Elina Valtonen (kok.).