Vasemmistoliiton Kari Uotila eduskunnan budjettikäsittelyssä:
Vasemmisto torjuisi leikkaukset ja panostaisi osaamiseen
Eduskunta aloitti tänään keskustelun ensi vuoden budjetista valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Vasemmistoliiton mielestä hallituksen esitys ei tuo helpotusta Suomen ongelmiin.
– Perusporvarihallitus on epäonnistunut Suomen kannalta tärkeimmissä asioissa, talouskasvun vauhdittamisessa ja työllisyyden parantamisessa. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta hallitus pitäisi laittaa häpeäpuuhun, vasemmistoliiton budjettivastaava Kari Uotila moitti ryhmäpuheessaan.
Uotilan mukaan Sipilän hallituksen leikkauspolitiikka lisännyt eriarvoisuutta ja supistanut kotimaista kysyntää, mikä puolestaan on jarruttanut talouden elpymistä.
Veronkevennyksistä hyötyvät eniten suurituloiset, mikä ei ole oikeudenmukaista eikä kokonaistaloudellisesti viisasta.
– Hallituksen hehkuttama kilpailukykysopimus, jota monet aivan oikeutetusti kutsuvat palkansaajien kyykytyssopimukseksi, heikentää julkista taloutta pitkälti toista miljardia. Tämän loven paikkaamiseksi on sitten päätetty leikata eläkkeistä, työttömyysturvasta, koulutuksesta ja tutkimuksesta, Uotila sanoo.
Vasemmistoliitto ounastelee, että kun tämä budjetti on saatu käsiteltyä, eduskunnan eteen tuodaan pian uusi leikkauslista. Käytännössä lisäleikkauksista ilmoitettaneen ensi kevään kehyspäätöksen ja hallituskauden puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus aikoo siis lykätä niiden julkistamisen kunnallisvaalien yli.
– Kyse on härskistä taktikoinnista. Me vaadimme, että kehyspäätös on pöydällä ennen vaaleja. Kansalaisten on voitava arvioida, millaiselle politiikalle he äänensä antavat.
Vasemmistoliiton omassa vaihtoehtobudjetissa korostuu Suomen osaamisperustan vahvistaminen. Koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan puolue panostaisi yli puoli miljardia hallitusta enemmän.
Työllisyyttä puolue edistäisi muun muassa pienyrittäjäpaketilla, joka helpottaisi itsensätyöllistäjien ja pienten yritysten asemaa esimerkiksi tukemalla uuden työntekijän palkkausta ja nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa.
Työvoima- ja yrityspalveluiden toimintaedellytyksiä vasemmistoliitto vahvistaisi 150 miljoonalla eurolla.
– Vaihtoehtobudjetissamme palkkatukea laajennetaan, ja sen rinnalle otetaan uusi nuorison työkokemustakuu. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa korotetaan 500 euroon ja laajennetaan kattamaan kaikki tulolajit. Työmarkkinatuella opiskelu sallitaan kaikille, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista helpotetaan, Uotila luetteli puheenvuorossaan.
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa pysyvien tulojen ja menojen suhde on sama kuin hallituksen talousarviossa.
Kari Uotilan pitämä Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
perusporvarihallitus on epäonnistunut Suomen kannalta tärkeimmissä asioissa. Se ei ole pystynyt nujertamaan jättityöttömyyttä, ja pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta hallitus pitäisi laittaa häpeäpuuhun.
Hallituksen oma tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ei tule toteutumaan, vaikka vähäisiä merkkejä työllisyystilanteen paranemisesta on näkyvissä.
Talouskasvun vauhdittamisessa Sipilän hallitus on niin ikään epäonnistunut. Kotimaista ostovoimaa ja kulutuskysyntää leikanneilla ratkaisuillaan se on päinvastoin hidastanut talouskasvua ja työllisyysasteen nousua.
Myös hallituksen hehkuttama kilpailukykysopimus, jota monet aivan oikeutetusti kutsuvat palkansaajien kyykytyssopimukseksi, heikentää julkista taloutta ensi vuonna.
Hallitus puhuu velkaantumisen hillinnästä, mutta ottaa yli miljardin lisävelkaa maksaakseen palkansaajien kyykytyssopimuksen kustannukset. Ellei sopimukselle asetettu ylioptimistinen työllisyysvaikutus toteudu, sen vaikutus budjettitalouden alijäämäisyyteen jää pysyväksi.
Arvoisa puhemies,
Suomen kilpailukyky ja talouden perusta ei ole perustunut eikä voi jatkossakaan perustua mataliin palkkoihin. Sen on perustuttava osaamiseen, korkealaatuisiin tuotteisiin ja motivoituneisiin työntekijöihin.
Näitä asioita korosti myös Uudenkaupungin ulkomaisia suurtilaisuuksia saaneen autotehtaan henkilöstöjohtaja, kun häneltä aamu-TV:ssä kysyttiin syitä tehtaan menestykseen
Näitä oikeita vahvuustekijöitä hallitus ei vahvista, vaan heikentää niitä leikkauksilla osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen.
Arvoisa puhemies,
Missä perusporvarihallitus on sitten onnistunut? Se voi onnitella itseään poliittisten tavoitteittensa edistämisestä.
Puolessatoista vuodessa on nöyryytetty palkansaajia ja heidän järjestöjään, sopimisyhteiskunta on saatu käännettyä sanelulinjalle, julkisten palvelujen pakkoyhtiöittäminen etenee kukon harppauksin, työttömyysturvaa on saatu romutettua ja heikompiosaisia on kuritettu. Niille, joilla jo ennestään on paljon, on hallitus jakanut lisää.
Kyllä näille saavutuksille perusporvarihallitus omista oikeistolaisista lähtökohdistaan voi ylävitosia paukutella. Onnistumisten jälkeen ruokahalu taitaa vain kasvaa, ja kansalaisilla on syytä pelätä hallituksen seuraavia askeleita ja leikkauksia, joista ilmoittamisen hallitus on päättänyt siirtää kunnallisvaalien yli.
Vasemmiston mielestä tämä on härskiä taktikointia tilanteessa, jossa pääministeri Sipilä kehuskelee paranevaa tilannetta, mutta samaan aikaan valtiovarainministeri Orpo varoittelee jo 1–2 miljardin lisäleikkauksista.
Vastalauseessamme valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön esitämme lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus julkaisee kehyspäätöksen ennen kunnallisvaaleja eikä siirrä sitä taktisista syistä vaalien yli.
Arvoisa puhemies,
pääministeri Sipilä totesi viime lauantain Ylen Ykkösaamussa seuraavaa: ”Olen kovin monta kertaa miettinyt tätä. Ellei minulla olisi suurta visiota hyvinvointivaltion pelastamisesta, olisin varmaan jo sanonut, että pitäkää tunkkinne.”
Mikäli hallituksen epäoikeudenmukainen linja on pääministeri Sipilän mielestä hyvinvointivaltion pelastamista, pitäisi vasemmiston mielestä tunkki jo antaakin parempiin käsiin.
Hyvinvointiamme ei pelasteta osaamisesta leikkaamalla, sopimusyhteiskunta romuttamalla, työttömiä, eläkeläisiä ja muita pienituloisia kurittamalla, julkiset palvelut pakkoyhtiöittämällä, eikä rikkaita ja suurituloisia hyödyntävällä veropolitiikalla.
Hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii politiikan suunnan muutosta, ja siihen Vasemmiston vaihtoehtobudjetti antaa hallituksen esitystä paljon paremmat lähtökohdat.
Arvoisa puhemies,
korkeassa osaamisessa on Suomen tulevaisuus. Vaihtoehdossamme perumme hallituksen kohtuuttomat leikkaukset ja vahvistamme Suomen osaamisperustaa panostamalla varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, toisen asteen oppilaitoksiin ja yliopistoihin yhteensä 400 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.
Viime aikaiset tutkimukset ovat lähettäneet karua viestiä siitä, kuinka maailman parhaina pidetyissä peruskouluissamme oppimistulokset ovat heikentyneet ja sekä alueelliset että sukupuolten väliset erot kasvaneet. Me haluamme katkaista tämän turmiollisen kierteen ja varmistaa, että suomalainen koulutusjärjestelmä on jatkossakin maailman paras.
Myös julkiset panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat Suomessa laskeneet jo vuosia, ja olemme jääneet pahasti jälkeen keskeisistä verrokkimaistamme. Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta on kaksinkertainen Suomeen nähden, Yhdysvalloissa jopa kolminkertainen.
Meidän vaihtoehtobudjetissamme elinkeinoelämän uudistumista tukevaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan satsataan 150 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen talousarvioesityksessä.
Talouden elinvoimaisuus, työpaikkojen luominen ja vähähiiliseen, korkean lisäarvon
tuotantojärjestelmään siirtyminen edellyttävät elinkeinorakenteen radikaalia uudistumista.
Meille vasemmistoliitossa on selvää, että valtiolla on oltava tässä murroksessa keskeinen rooli ja selkeä elinkeinopoliittinen visio. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat sijoituksia tulevaisuuden hyvinvointiin.
Arvoisa puhemies,
hallituksen budjetti kasvattaa tuloeroja. Tuloverokevennykset hyödyttävät eniten kaikista suurituloisimpia. Pitkälti sama ryhmä kuorii suurimmat hyödyt myös yrittäjävähennyksestä sekä perintö- ja lahjaveron, metsälahjavähennyksen ja kotitalousvähennyksen muutoksista.
Meidän vaihtoehtomme sen sijaan pienentää tuloeroja. Suurituloisimpien verotus kiristyy, ja pienituloisten ostovoima kasvaa.
Perumme kohtuuttomat etuuksien leikkaukset. Jokaiselle, joka saa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, asumistukea, kansaneläkettä, lapsilisiä, kotihoidontukea, vammaistukea tai muuta kansaneläkeindeksiin sidottua etuutta, jää vasemmistoliiton mallissa enemmän rahaa.
Arvoisa puhemies,
Meidän vaihtoehdossamme työllisyystoimiin varmistetaan riittävät toimintaresurssit ja määrärahat. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi työvoima- ja yrityspalveluihin kohdennetaan lähes 150 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus.
Palkkatukea laajennetaan, ja sen rinnalle otetaan uusi nuorison työkokemustakuu. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa korotetaan 500 euroon ja laajennetaan kattamaan kaikki tulolajit. Työmarkkinatuella opiskelu sallitaan kaikille, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista helpotetaan.
Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin ja erityisesti pienimpiin, alle viiden henkilön yrityksiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti sisältää kattavan toimenpidepaketin, joka kohentaa nimenomaan pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien asemaa.
Arvoisa puhemies,
vasemmistoliittoa on tässä salissa usein syytetty liiallisesta velanotosta. Näin teki myös ministeri Orpo, kun opposition vaihtoehtobudjetteja kuukausi sitten käsiteltiin.
Totuus on, että vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa pysyvien tulojen ja menojen suhde on käytännössä sama kuin hallituksen talousarviossa. Keskeinen ero on siinä, kuinka rahat käytetään.
Meidän vaihtoehdossamme ne käytetään oikeudenmukaisemman, uudistuvan ja ympäristöllisesti kestävämmän Suomen rakentamiseen.