Suomen sähköntarjonnasta yli 15 prosenttia tuotetaan fossiilisilla, päästöjä aiheuttavilla raaka-aineilla. Tuontisähkön osuus puolestaan vaihtelee ollen keskimäärin sekin noin 15 prosenttia.
Tämä päästöllinen tuotanto ja tuonti tulee korvata päästöttömillä ja mahdollisimman suurelta osin uusiutuvilla energiavaihtoehdoilla. Lisäksi tulevissa sähkön tarjontaratkaisuissa tulee varautua sähkön kysynnän kasvuun samaan aikaan, kun muun energian kysyntä vähentyy selvästi.
Mielestäni Suomen tavoitteena tulee olla sähköntuotannossa päästöjen radikaali vähentäminen ja tuotannon omavaraisuuden saavuttaminen 2020-luvun kuluessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän on kyettävä lisäämään uusiutuvaa ja päästötöntä sähkökapasiteettia yhteensä noin kolmanneksella kymmenen tulevan vuoden aikana.
Uudet ydinvoimalaitokset lisäävät tarjontaa nettomääräisesti noin 10 prosentilla. Olkiluoto III ja Fennovoiman hanke tosin lisäävät tarjontaa 2020 –luvun lopulle tultaessa yhteensä noin 2300 MW:lla. Loviisa I ja Loviisa II:n yhteisteholtaan noin 1000 MW:n laitokset suljetaan kuitenkin Fennovoiman voimalan valmistumisen aikoihin. Tämän jälkeen en kannata, enkä usko lisäydinvoiman rakentamiseen Suomen maaperälle enää koskaan.
Puuttuvasta puhtaasta sähkökapasiteetista voidaan biopohjaisilla vaihtoehdoilla tyydyttää vain osa. Tuulivoiman ja aurinkosähkön lisäystarve nousee merkittävästi, sähkön määrällä mitaten lähes 15 TWh:n verran.
Tällä hetkellä aurinkosähkön osuus on vajaan puolen prosentin luokkaa kulutuksestamme. Uskon, että edellä kerrotusta lisäystarpeesta aurinkosähkö tullee vastaamaan yhä suuremmasta osasta, vuonna 2030 ehkä muutaman prosentin verran, mutta vuonna 2050 jo 6-10 prosentin verran.
Aurinkovoiman kilpailukyky paranee nopeasti. Sen markkinoille pääsyä vaikeuttaa se tosiasia, että sähkön nykyinen markkinahinta ei vastaa minkäänlaisen sähköntuotannon kustannuksia. Näissä olosuhteissa onkin välttämätöntä, että valtio tukee ja sen kannattaa tukea hillitysti sekä verkkoihin tuotettavaa sähköä että pientuottajien omaan käyttöön tuottamaa aurinkosähköä. 25–30 prosentin investointituki on reilusti alle useimpien EU-maiden vastaavan tuen.
Vaikka Suomi ei olekaan vielä merkittävä aurinkosähkön tuottaja, olemme sitä jo nyt alan teknologian ja komponenttien tuottajana. Myös teollisuuden kotimaisten referenssien kannalta oman aurinkosähkön nousu on tärkeää.