Eduskunnan kevätistuntokauden ensimmäinen kyselytunti käynnistyi kysymyksellä kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista. Kysymyksen esittäjä Olli Immonen (ps.) kysyi hallitukselta turvapaikkajärjestelmää koskevista muutosesityksistä sekä karkotuspäätöksen saaneiden henkilöiden oleskeluluvista.
Kysymykseen liittyvä hallituksen esitys (HE 232/2021) kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi oli täysistunnon lähetekeskustelussa keskiviikkona 2. helmikuuta. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia, ulkomaalaislakia, yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Esityksen mukaan kolmannen maan kansalaiselle myönnettäisiin ensimmäinen oleskelulupa opiskelun perusteella suoraan koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajalle, jolloin oleskelulupaa ei ole tarvetta uusia määräajoin.
Kysymykseen vastannut työministeri Tuula Haatainen (sd.) painotti esityksen painopisteen olevan siinä, Suomeen pystyy tulemaan opiskelemaan ja maahan myös jäämään työhön tutkinnon suoritettuaan joustavammin kuin tällä hetkellä. Karkotuspäätöksen saaneen kohdalla henkilö on voinut menettää työskentelyluvan, mutta voi saada oleskeluluvan opiskelijana ilman erillistä paluuta kotimaahan ja uuden lupahakemuksen hakemista opiskelua varten.
Immonen nosti lisäkysymyksessä esiin opiskelupaikkoja koskevan vajeen sekä rahoituksen. Haataisen mukaan opiskelupaikat edellyttävät muita opiskelijoita vastaavia edellytyksiä, kuten pääsykokeita sekä opiskeluun liittyvää riittävää toimeentulon varmentamista. Keskeinen lähtökohta esitykselle on riittävän työvoiman turvaaminen tulevaisuudessa: ”Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Nämä ovat hallituksen vastauksia sille, että tänne myös tulisi muualta opiskelijoita, nuoria ihmisiä, jotka työllistyvät niihin ammatteihin, joihin kipeästi täällä tarvitaan työntekijöitä”, ministeri sanoi.
Turvallisuuspoliittinen jännitys Euroopassa esillä, pääministerin ilmoitus eduskunnalle lähiaikoina
Kyselytunnilla nousi esiin myös talouspolitiikka. Arto Satonen (kok.) toi esille rakenteelliseen alijäämän, jonka seurauksena jatkuva velkaantuminen uhkaa tulevina vuosina hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Talouspoliittisen arviointineuvoston mielestä vuosittainen menojen sopeuttamistarve on 0,2—0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 500 miljoonasta miljardiin euroon. ”Onko hallitus nyt sitoutunut talouden arviointineuvoston suosituksiin?”, Satonen kysyi. Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että Suomen julkisen talouden tulee olla kestävällä pohjalla, jossa keskeisinä tekijöinä ovat talouskasvu, työllisyyden vahvistaminen ja sitä kautta velkasuhteen taittaminen ja kestävämmälle kasvu-uralle pääseminen.
Muita suullisen kyselytunnin aiheita olivat energiahuoltovarmuus, sote-uudistuksen kustannukset, pohjoismainen yhteistyö Euroopan turvallisuustilanteessa sekä kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta. Euroopan jännitteinen turvallisuustilanne sekä epävakaus nousivat myös kysymyksissä esille. Aihetta tullaan käsittelemään laajemmin eduskunnassa, kun hallitus tulee antamaan eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Pääministeri Marin vahvisti asian 1. helmikuuta. Aikataulua koskeva valmistelu tapahtuu yhdessä puhemies Matti Vanhasen kanssa eikä käsittelyaikataulua eduskunnan täysistunnossa ole vielä vahvistettu.
Pääministerin ilmoitus on pääministerin tai pääministerin määräämän valtioneuvoston muun jäsenen eduskunnalle antama suullinen ilmoitus, joka koskee ajankohtaista asiaa. Pääministerin ilmoitusta ei lähetetä valiokuntaan käsiteltäväksi eikä siitä tehdä päätöstä.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja suullisen kyselytunnin kysymyksistä ja vastauksista 3. helmikuuta 2022. Lue tästä
Suullisen kyselytunnin voi katsoa myös verkkolähetyksen tallenteesta Avaa tästä