Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous haluaa Venäjän vetäytyvän Euroopan neuvostosta. Yleiskokous käsitteli Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ylimääräisessä istunnossa 14.–15.3. Istunnon päätteeksi yleiskokous äänesti tiistai-iltana lausunnosta, jota Euroopan neuvoston ministerikomitea oli yleiskokoukselta Venäjän jäsenyydestä pyytänyt. Lausunto syntyi yksimielisesti äänin 216–0 kolmen edustajan äänestäessä tyhjää.
Kesken yleiskokouksen istunnon puheenjohtaja Tiny Kox ilmoitti, että Euroopan neuvoston pääsihteeri Marija Pejčinović Burić oli vastaanottanut Venäjän eroilmoituksen järjestöstä. Yleiskokouksen lausunnon käsittely jatkui ilmoituksesta huolimatta, jotta parlamentaarikkojen vahva viesti Ukrainan puolesta välittyisi maailmalle.
Kaikki istunnossa puhuneet Suomen valtuuskunnan kansanedustajat tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jyrkin sanoin.
”Olemme kaikki uhattuina”
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan romautti eurooppalaiset turvallisuusrakenteet kertaheitolla.
”Jaetusta turvallisuudesta on tullut jaettu turvattomuus. Olemme kaikki uhattuina, sillä jos sääntöjä rikkoo yhdellä perusteella, voi rikkoa niitä toisellakin.”
Kiljusen mukaan Venäjän itsevaltaisen hallinnon suurin uhka on aito demokratia.
”Ukraina ei siksi taistele vain omasta olemassaolostaan vaan myös venäläisten ihmisten oikeudesta demokratiaan. Putinin aika käy vähiin. Sen jälkeen on vain yksi sana: Anteeksi. Anteeksi ukrainalaiset, anteeksi venäläiset, anteeksi koko maailma”, Kiljunen päätti.
”Jokaisella on oikeus elämään, vapauteen ja turvallisuuteen”
Kansanedustaja Minna Reijonen (ps.) muistutti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kolmannesta artiklasta, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus elämään, vapauteen ja turvallisuuteen.
”Tätä oikeutta Venäjä on räikeästi loukannut verisellä hyökkäyksellään Ukrainaan ja siviilikohteisiin siellä. Mariupolin lastensairaalan ja synnyttävien naisten pommittaminen on järkyttävä rikos. Pommituksella riistettiin viattomien lasten elämä ennen kuin se oli ehtinyt edes alkaa.”
”Eurooppa pysyy yhtenäisenä”
Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) toivoi, että ukrainalaisia autettaessa kiinnitetään huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten vammaisiin, lapsiin ja ilman huoltajia pakeneviin nuoriin.
”Päätavoitteemme on tuoda rauha Eurooppaan, tukea Ukrainaa sodassa ja osoittaa Venäjälle, että sen yritys heikentää kansainvälistä oikeutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia ei onnistu. Eurooppa pysyy yhtenäisenä. Slava Ukraini!”, Hopsu lopetti puheensa ukrainankieliseen Kunnia Ukrainalle -toivotukseen.
Sodanvastustajat ovat ahtaalla Venäjällä
Kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) kantoi Hopsun tavoin huolta ihmisoikeuspuolustajien ja sotaa vastustavien tavallisten venäläisten kohtalosta.
”Venäjän ykköstelevisiokanavan uutisstudiossa sotaa vastustavan kyltin kanssa mieltään osoittanut toimittaja Marina Ovsjannikova sanoi venäläisille: “Älä pelkää. He eivät voi pidättää meitä kaikkia.” Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan on myös hyökkäys niitä arvoja vastaan, joita puolustamme. Kansainvälisen yhteisön kykyä ja tahtoa puolustaa ihmisoikeuksia testataan nyt.”
Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on 47 jäsenmaata edustavan 324 kansanedustajan kokous. Se muun muassa valitsee järjestön pääsihteerin, ihmisoikeusvaltuutetun ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit. Yleiskokous myös valvoo ja seuraa järjestön jäsenvelvoitteiden kuten ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian toteutumista.