Miapetra Kumpula-Natri, S&D-ryhmä, Euroopan parlamentti
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JA PAKOLAISTEN PÄÄSTÄVÄ TÖIHIN MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI
”Tutkintojen tunnustaminen, välittömästi alkava koulutus, työhön pääsyn nopeuttaminen, reilut työehdot, pk-yritysten tukeminen”, listaa Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd). Näillä keinoilla on tarkoitus saada turvapaikanhakijat työmarkkinoille ja kotoutumaan.
”Kuten monet muutkin suomalaiset, myös minä ajattelen, että työ on paras sopeutumisen ja kotoutumisen keino.”
Euroopan parlamentti äänesti tiistaina mietinnöstä, jossa esitettiin keinoja parempaan kotoutumiseen muun muassa työn avulla.
Turvapaikanhakijoiden pitää saada tehdä töitä samaan aikaan kun turvapaikkahakemusta käsitellään.
”Tämä hyödyttää sekä turvapaikanhakijaa että Suomea”, Kumpula-Natri sanoo.
Mietinnön mukaan turvapaikanhakijoiden on päästävä koko Euroopassa työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti saapumisensa jälkeen, viimeistään kuuden kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.
”Jostain kumman syystä jotkut parlamenttiryhmät eivät haluaisi päästää pakolaisia työmarkkinoille näin nopeasti”, ihmettelee Kumpula-Natri.
Suomessa hallitus on halunnut kannustaa turvapaikanhakijoita työllistymään nopeasti. Ristiriitaisesti valtaosa hallituspuolueiden mepeistä kuitenkin äänesti sen puolesta, että turvapaikanhakijat eivät pääsisi töihin vielä kuudenkaan kuukauden kuluttua.
Suomessa turvapaikanhakija saa yleensä aloittaa työt kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Jos henkilöllisyystodistusta ei ole, on odotettava puoli vuotta. Ruotsissa henkilöllisyytensä todistanut turvapaikanhakija saa ottaa vastaan töitä ensimmäisestä päivästä alkaen väliaikaisen työluvan avulla. Britanniassa turvapaikanhakija ei saa yleensä tehdä töitä eikä perustaa yritystä ainakaan vuoteen.
Aloitteessa vaaditaan myös, että EU-maiden on alettava tutkia ja tunnustaa paremmin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tutkinnot ja ammatillinen osaaminen.
”Kartoitus on tehtävä jo haastatteluvaiheessa ja tutkinnot pitää tunnustaa. Lisäkoulutuksen on alettava heti ja kielenopetukseen on yhdistettävä myös ammatillista kielenopetusta”, Kumpula-Natri sanoo.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat ratkaisevassa roolissa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työllistymisessä.
”Viranomaisten on tarjottavat pk-yrityksille kattavaa ja räätälöityä tukea sekä neuvontaa. Samaan aikaan turvapaikanhakijoita on kaikin tavoin autettava yritysten perustamisessa”, Kumpula-Natri toteaa.
Mietinnössä vaaditaan myös, että pakolaisille, jotka ovat suorittavat ammatillisen koulutuksen menestyksekkäästi, myönnetään pitkäaikainen oleskelulupa.
Kansallisen minimipalkan ja työehtojen on koskettava pakolaisia samalla tavalla kuin muitakin.
”Meidän ei ole syytä luoda omia työmarkkinoita pakolaisille. EPP:n jäsenet jättivät mietintöön muutosehdotuksia, joiden mukaan minipalkka ei koskisi pakolaisia tai että pakolaisia voisi palkata yhden päivän mittaisilla sopimuksilla ja huonommilla työehdoilla. Se ei ole kestävä tie vaan luo kahden kerroksen työmarkkinat, joilla häviävät sekä pakolaiset että kantasuomalaiset.”