Keskustan kansanedustaja Mikko Savola on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronaviruksen vastaisen rokotuksen rokotusjärjestyksestä. Nykymuotoisessa rokotusjärjestyksessä ensimmäisenä rokotteen saivat strategiassa päätetyn mukaisesti koronapotilaita hoitavat tai tautiin sairastuneeksi epäilyjen henkilöiden välittömään hoitoon osallistuvat tai heitä tutkivat terveydenhuollon ammattilaiset sekä hoivakodeissa työskentelevä henkilöstö ja hoivakotien asukkaat.

Ikääntyneet ovat suurimmassa riskiryhmässä sairastua vakavasti ja kuolla koronavirustautiin ja siksi heitä alettiin rokottaa vanhimmista ikäryhmistä lähtien osana ensimmäisenä rokotettavaa ryhmää. Näiden ryhmien jälkeen rokotetaan muut riskiryhmät ja vasta sitten muu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Heidän jälkeensä rokotetaan muu väestö.

Savolan mukaan nykymuotoinen rokotusjärjestys on ongelmallinen, sillä se asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön merkittävään vaaraan.

Strategia herättää vakavan huolen ammattiryhmistä, jotka saattavat itsensä vaaraan voidakseen harjoittaa ammattiaan. Esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät, hammaslääkärit ja -hoitajat saavat rokotteen vasta viimeisenä ryhmänä ennen muuta väestöä, vaikka he asettavat itsensä työssään vakavaan vaaraan tartunnan saamisen näkökulmasta, Savola korostaa.

Erityisen suureksi ongelmaksi kansanedustaja nostaa yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävät ammattiryhmät, joita järjestys ei huomioi lainkaan.

Poliisit, jotka joutuvat työssään kohtaamaan koronavirustartunnan saaneita henkilöitä, mutta jotka kuitenkin itse suhtautuvat saamaansa tartuntaan välinpitämättömästi, asettuvat vakavaan vaaraan. Kuitenkaan poliiseja ei ole rokotusjärjestyksessä priorisoitu muusta väestöstä. Samoin järjestys sivuuttaa täysin yhteiskunnan huoltovarmuuden ja toimivuuden kannalta keskeiset ammattiryhmät, kuten elintarvikkeiden tuotannon, valmistuksen ja jakelun työntekijät sekä ydinvoimalaitosten tai muiden sähkö- ja lämpövoimalaitosten työntekijät, Savola painottaa.

Savolan mukaan viime aikoina käyty julkinen keskustelu eri alueiden priorisoinnista rokotusjärjestyksessä on kestämätöntä.

Alueellinen priorisointi olisi erityisen haitallista yhteiskunnan toimivuuden kannalta, sillä siinä tilanteessa esimerkeissä mainitut ammattiryhmät voisivat joutua odottamaan rokotusvuoroaan, vaikka asettavatkin itsensä ammattiaan harjoittaessaan vakavaan tartuntavaaraan. Samoin priorisointi sivuuttaisi myös muita yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisiä ammattiryhmiä. Mitä tehdään siinä tilanteessa, jos ydinvoimalan työntekijöiden keskuudessa lähtee liikkeelle voimakas tartuntaketju, Savola kummastelee.

Savolan mukaan rokottamisjärjestyksessä ei pidä lähteä tekemään alueellista vastakkainasettelua.

Jokainen ihminen on yhtä tärkeä, asui sitten Soinissa, Savukoskella tai Sipoossa. Alueellinen priorisointi olisi alueellista vastakkainasettelua ja asettaisi yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kriittiseen vaaraan, Savola päättää.

Kysymyksessään Savola perää vastausta seuraaviin kysymyksiin:

Huomioiko rokotusjärjestys nykymuodossaan yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen työntekijöiden merkityksen,

Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus asetu vakavaan vaaraan, mikäli rokotusjärjestystä muutetaan maantieteellisesti pahimpia epidemia-alueita priorisoivaksi?