Edustaja Ronkainen (ps) teki kirjallisen kysymyksen Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä
Perussuomalainen kansanedustaja sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Jari Ronkainen on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi koskien pitkään suunniteltua Hyvinkää—Hanko-radan sähköistämistä. Merkittävien kansantaloudellisten vaikutusten lisäksi Ronkainen ottaa esille hankkeen ympäristönäkökulmat, sillä hallitus on sitoutunut EU:ssa sovittuihin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, joissa liikenteen päästöille esitetään tiukkoja vähennyksiä.
“Liikennepäästöjen kannalta merkittävää olisi korvata osa Hanko—Mäntsälä-tien rahtikuljetuksista raiteille. Samalla parannetaan liikenneturvallisuutta, kun saadaan valtatien raskaan liikenteen osuutta vähennettyä”, Ronkainen toteaa.
Etenkin Raaseporin onnettomuuden jälkeen tasoristeysten turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Ministeriö on aloittanut tasoristeysten turvallisuuden parantamisohjelman, jossa vaaralliset tasoristeykset kartoitetaan yksi kerrallaan toimenpiteitä varten.
“Kustannustehokkuuden kannalta on järjetöntä korvata tasoristeyksiä yksi kerrallaan. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisellä päästäisiin samalla kertaa eroon useista vaarallisista tasoristeyksistä, joita on etenkin Hanko—Karjaa-rataosuudella”, Ronkainen kertoo.
Ronkainen näkee hankkeessa positiivisia talousvaikutuksia ei pelkästään Länsi-Uudellemaalle, vaan laajemmallekin työssäkäyntialueelle.
“Toteutuessaan hanke tukisi Hangon sataman kasvavaa vienti- ja tuontitoimintaa, loisi lisää elinvoimaa alueen yritystoiminnalle sekä yhdistäisi Uudenmaan poikittaisliikenteen Helsinki—Oulu-pääväylään ja palvelisi näin valtakunnallisestikin ihmisten ja rahdin kuljetusta”, sanoo Ronkainen.
KIRJALLINEN KYSYMYS
YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSNÄKÖKULMISTA HYVINKÄÄ—HANKO-RADAN SÄHKÖISTÄMISESSÄ
Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen on hanke, jota on useiden kirjallisten kysymysten kautta pidetty esillä merkittävien kansantaloudellisten hyötyjen sekä viime aikoina myös sen vartioimattomien tasoristeysten aiheuttamien turvallisuushuolien vuoksi. Ministerin aiemmista vastauksista käy ilmi, että hanke on vuonna 2016 valmistuneessa selvityksessä (Rataverkon jatkosähköistys, tarveselvitys ja hankearviointi) arvioitu yhteiskuntataloudellisilta vaikutuksiltaan hyötykustannussuhteessa alemmaksi eräiden muiden rataosien sähköistämishankkeisiin verrattuna. Hyötykustannussuhteen laskeminen ei kuitenkaan ota huomioon hankkeen ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmia. Hallitus hyväksyi marraskuussa 2016 vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Strategia linjaa liikenteelle päästövähennyskeinoja ja tiukkoja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet. Lisäksi toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että yritysten kustannustaakka ei kasva. Tämän strategian puitteissa on ensiarvoisen tärkeää siirtää mahdollisimman paljon liikennöintiä laivoilla, rekoilla sekä dieselvetureilla vähäpäästöisille ja kustannustehokkaille sähkövetureille.
Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tasoristeysten turvallisuuden parantamisohjelmasta, jossa toimenpiteitä vaativat tasoristeykset valitaan turvallisuusvaikutusten kannalta tehdyn kustannushyötylaskelman nojalla. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen ei kuitenkaan vaikuttaisi ainoastaan tasoristeysten turvallisuuteen. Valtatie 25 eli Hanko—Mäntsälä-tie on merkittävä poikittaisyhteys Uudellamaalla. Yhteys palvelee Suomen vientiä ja tuontia, koska tie on keskeinen yhteys Hangon satamaan, Kilpilahden öljynjalostamolle ja satamaan sekä Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemille. Valtatien liikenneturvallisuus on huono. Puutteita on tien laatutasossa sekä liikenteen sujuvuudessa. Raskaan liikenteen määrä ja osuus on suuri koko osuudella, mikä aiheuttaa henkilöautoliikenteelle merkittäviä ohitustarpeita. Tiellä on kapeita ja mutkaisia osuuksia, jotka heikentävät turvallisia ohitusmahdollisuuksia. Henkilövahinko-onnettomuuksien riski on 1,4-kertainen ja -tiheys yli 2-kertainen verrattuna valtateiden keskiarvoon. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien riski on noin 2-kertainen verrattuna valtateiden keskiarvoon. Lisäksi valtatie sijoittuu lähes kokonaan tärkeälle harju- ja pohjavesialueelle, minkä vuoksi suolaaminen talvikeleillä on ongelmallista. Valtatien varressa on monissa kohteissa asutusta liikenteen melualueella ja nykyinen meluntorjunta on riittämätöntä.
Hangon satamaan kulkevan raskaan liikenteen korvaaminen Hanko—Mäntsälä-tieltä sähköistetylle Hanko—Hyvinkää-radalle vähentäisi liikenteen rasitetta ympäristölle, parantaisi valtatien turvallisuutta ja samassa yhteydessä voitaisiin luopua vaarallisista tasoristeyksistä, joita on etenkin Karjaa—Hanko-rataosuudella. Lisäksi laajempaan rataverkkoon liittäminen palvelisi niin kansainvälisiä kuin valtakunnallisiakin tavoitteita viennin ja tuonnin edistämisessä, päästötavoitteiden toteutumisessa sekä liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä toimiin Hanko—Hyvinkää radan sähköistämishankkeen edistämiseksi arvioiden kokonaisuutta kansantaloudellisen hyödyn ja turvallisuuden lisäksi myös ympäristön näkökulmasta?