Kuvaaja: Kristian Tervo
Kansanedustaja Sofia Vikman vaatii hallitukselta toimia lisärokotteiden hankkimiseksi ja ehdottaa ”hankintanyrkin” perustamista Suomelle
Kansanedustaja Sofia Vikman (kok) vaatii hallitukselta toimia, jotta Suomeen saadaan nopeasti lisää rokotteita. Hän ehdottaa myös ”hankintanyrkin” perustamista hallituksen ja virkamiesten työn tueksi.
Vikman teki hallitukselle maanantaina kirjallisen kysymyksen rokotehankinnoista. Hän kysyy, mihin toimiin hallitus ryhtyy hankkiakseen lisää EU:n myyntiluvan saaneita COVID-19-rokotteita Suomeen ja ryhtyykö hallitus kansallisiin toimiin, kun Suomi ei saa luvatussa aikataulussa rokotteita EU:n yhteishankintasopimuksen kautta.
”Rokotukset ovat ainoa kestävä tie ulos koronakriisistä. On erittäin huolestuttavaa, että Suomessa koronavirusta vastaan rokottaminen takkuaa pahasti rokotteiden heikon saatavuuden vuoksi. Tilanne on hälyttävä erityisesti, kun otamme huomioon viruksen uudet aiempaa helpommin leviävät variantit. Pitkittynyt koronakriisi uhkaa sekä suomalaisten terveyttä että työpaikkoja ”, sanoo Vikman.
Myyntiluvan saaneita rokotteita on markkinoilla rajallinen määrä, ja niistä käydään äärimmäisen kovaa kilpailua.
”Suomen valtio ei voi vain odotella, vaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin ja tehtävä kaikkensa kansalaisten terveyden ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi”, vaatii Vikman.
Vikmanin mukaan rokotteisiin kannattaa nyt panostaa, jotta yhteiskunta saadaan auki, isovanhemmat pääsevät tapaamaan perheitään, lapset ja nuoret pääsevät kouluun ja harrastuksiin ja talouden pyörät saadaan pyörimään.
”Vaikka rokotteiden kansallinen hankkiminen maksaisi Suomelle enemmän kuin osana EU:n yhteishankintaa, niin yhteiskunnan sulkutoimien ja rajoitusten jatkuminen vasta kalliiksi käy – niin taloudellisesti kuin inhimillisesti”, sanoo Vikman.
Vikmanin mukaan EU:n hyväksymien COVID-19-rokotteiden hankkiminen Suomeen vaatii valtiojohdon tueksi vahvaa hankinta- ja neuvotteluosaamista.
”Tähän työhön on koottava maan parhaat kansainvälisen kaupan ja lääketeollisuuden osaajat ja neuvottelijat. Tarvitaan maan parhaista osaajista koostuva ”hankintanyrkki” johtamaan ja toteuttamaan Suomen rokotehankintoja, jotta rokotteita saadaan käyttöön nykyistä enemmän ja nopeammin”, Vikman ehdottaa.
Kirjallinen kysymys
SUOMEN ROKOTEHANKINNOISTA
Eduskunnan puhemiehelle
Rokotukset ovat ainoa kestävä tie ulos koronakriisistä. On erittäin huolestuttavaa, että Suomessa koronavirusta vastaan rokottaminen takkuaa COVID-19-rokotteiden heikon saatavuuden vuoksi. Tilanne on hälyttävä erityisesti, kun otamme huomioon viruksen uudet aiempaa helpommin leviävät variantit.
Suomen väestöstä noin 7 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokotuksen. Nykytahdilla 70 prosentin raja rokotekattavuudessa ylitetään vasta ensi vuonna. Lisäksi rokotustahti voi hidastua, jos maahan saapuvista koronarokoteannoksista suuri osa on käytettävä toisiin annoksiin.
Suomi on mukana EU:n yhteishankinnassa, joka kuitenkin valitettavasti on pahasti epäonnistunut. Koronavirusrokotteita ei saada luvatussa aikataulussa. On selvää, ettei EU:n tavoite 70 prosentin rokotuskattavuudesta kesään mennessä toteudu. Esimerkiksi Israelissa enemmistö kansasta on jo saanut rokotteen ja Isossa-Britanniassakin lähes kolmasosa väestöstä on rokotettu, kun EU:ssa luku on vain noin viisi prosenttia.
Esimerkiksi Tanska ja Viro ovat onnistuneet hankkimaan lisärokotteita EU-kiintiöstä, mutta Suomi on ilmeisesti nukkunut. Suomen tukeutumista pelkästään EU:n hankintoihin on perusteltu sillä, että EU:n yhteishankintasopimuksen mukaan jäsenmaat eivät voi neuvotella kahdenvälisesti samojen rokotevalmistajien kanssa, joiden kanssa EU:lla on hankintasopimus. Kuitenkin ainakin Saksa on hankkinut Pfizer-BioNTechin rokotteita ohi EU:n hankintasopimuksen.
Myyntiluvan saaneita rokotteita on markkinoilla rajallinen määrä, ja niistä käydään kovaa kilpailua. EU:n yhteishankinnan epäonnistuminen on ollut tiedossa jo pitkään. Yhteishankinnan aikataulu ei pidä ja rokotemäärät jäävät kauas luvatusta. Suomen valtio ei voi vain odotella, vaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin ja tehtävä kaikkensa kansalaisten terveyden ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi.
Vaikka rokotteiden kansallinen hankkiminen maksaisi Suomelle enemmän kuin osana EU:n yhteishankintaa, yhteiskunnan sulkutoimien ja rajoitusten jatkuminen vasta kalliiksi käykin – niin taloudellisesti kuin inhimillisesti. Rokotteisiin kannattaa nyt panostaa, jotta yhteiskunta saadaan auki, yksinäiset isovanhemmat pääsevät tapaamaan perheitään, lapset ja nuoret pääsevät kouluun ja harrastuksiin ja talouden pyörät saadaan pyörimään.
Viranomaisten hyväksymien COVID-19-rokotteiden hankkiminen Suomeen vaatii valtiojohdon tueksi vahvaa hankinta- ja neuvotteluosaamista. Tähän työhön on koottava maan parhaat kansainvälisen kaupan ja lääketeollisuuden osaajat ja neuvottelijat. Tarvitaan maan parhaista osaajista koostuva ”hankintanyrkki” johtamaan ja toteuttamaan Suomen rokotehankintoja, jotta myyntiluvallisia rokotteita saadaan maahan nykyistä enemmän ja nopeammin.
On mahdollista, että tulevaisuudessa koronavirus jää kiertämään keskuuteemme ja koronavirusrokotus on uusittava säännöllisesti, kuten rokotus kausi-influenssaa vastaan uusitaan. Tämän vuoksi ja mahdollisia tulevaisuuden pandemioita silmällä pitäen yhteistyö EU-tasolla on saatava tehokkaaksi. EU:n on varmistettava, että meillä on tulevaisuudessa Euroopassa riittävä määrä rokotetuotantoa ja potentiaalia laajentaa tuotantoa tarvittaessa nopeastikin. EU:n työkalujen ja painoarvon käyttäminen rokotteiden keskitetyssä hankkimisessa on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Tällä kertaa se ei onnistunut toivotulla tavalla, joten akuutissa tilanteessa Suomella on oltava valmius toimia myös itsenäisesti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy hankkiakseen lisää EU:n myyntiluvan saaneita COVID-19rokotteita Suomeen, ja ryhtyykö hallitus kansallisiin toimiin, kun Suomi ei saa luvatussa aikataulussa rokotteita EU:n yhteishankintasopimuksen kautta?
Helsingissä 1.3.2021
_______________________________
Sofia Vikman, kokoomuksen eduskuntaryhmä