Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän mukaan Suomen ja koko EU:n ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta kansainväliseen energia-alan ECT-sopimukseen sisältyvän investointisuojan takia. Hän on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sopimuksen uudistamisesta.
– Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi. On kestämätöntä, että yritykset voivat hidastaa tai jopa estää ilmastotoimia uhkaamalla korvauskanteilla. Jos energiajättien suojaksi menneinä vuosikymmeninä laadittu sopimus estää tehokkaat ilmastotoimet nyt, on siitä aika luopua tai neuvotella se uusiksi, Kivelä sanoo.
Energy Charter Treaty -sopimus (ECT) antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä kuten fossiilienergian alasajosta.
Viimeisin esimerkki tästä nähtiin helmikuussa, kun saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat välimiesoikeuteen, koska maan uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen. RWE hakee Alankomailta 1,4 miljardin euroa korvauksia.
– Myös Suomen valtion enemmistöomisteisen energiayhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut Alankomaita välimiesoikeudella samasta syystä. Tämä siitä huolimatta, että myös Suomella on samankaltainen hiilikieltolaki.
Investigate Europe -verkosto on arvioinut, että EU-maissa, Britanniassa sekä Sveitsissä on yhteensä 345 miljardin euron edestä fossiilisen energian investointeja.
– Pelkkä uhka miljardikorvauksista ja vuosia kestävästä arvaamattomasta suljettujen ovien takana käytävästä välimiesoikeusprosessista voi riittää painostamaan hallituksia ja vesittämään sääntelyä.
ECT-sopimus on peräisin 1990-luvulta ja sen uudistamisesta on neuvoteltu jo yli vuoden ajan. Neuvottelut ovat olleet takkuisia, sillä muutokset vaativat yksimielisyyden kaikkien sopimusosapuolten kesken.
– Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä, että Suomi ja muut EU-maat eivät sido käsiään ja lukitse yhteiskuntia kiinni fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi.
Kirjallisessa kysymyksessään Kivelä kysyy hallitukselta, kannattaako Suomi sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisten investointisuoja poistetaan ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?
Kansanedustaja Mai Kivelän jättämä kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys ECT-sopimuksen uudistamisesta ja investointisuojasta irtautumisesta
Kansainvälisestä energiaperuskirjasta tehty sopimus (Energy Charter Treaty, ECT) kaipaa kipeästi uudistamista. 1990-luvulta peräisin oleva sopimus uhkaa tällä hetkellä Pariisin sopimuksen ja EU:n omien ilmastotavoitteiden toteutumista.
ECT-sopimus antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä kuten fossiilienergian alasajosta. Ulkomaiset yritykset voivat investointisuojaan viitaten haastaa valtiot oikeuteen suljetussa välimiesoikeudessa, ja siten kiertää kansalliset ja kansainväliset tuomioistuimet.
Viimeisin esimerkki tästä nähtiin helmikuussa, kun saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat välimiesoikeuteen, koska maan uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen. RWE hakee Alankomailta 1,4 miljardin euroa korvauksia.
Myös Suomen valtion enemmistöomisteisen energiayhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut Alankomaita välimiesoikeudella samasta syystä. Huomionarvoista on, että myös Suomella on samankaltainen hiilikieltolaki.
Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi. On kestämätöntä, että yritykset voivat hidastaa ja estää ilmastotoimia ja -sääntelyä uhkaamalla korvauskanteilla. Pelkkä uhka miljardikorvauksista ja vuosia kestävästä arvaamattomasta suljettujen ovien takana käytävästä välimiesoikeusprosessista voi riittää painostamaan hallituksia ja vesittämään sääntelyä.
Investigate Europe -verkosto on arvioinut, että EU-maissa, Britanniassa sekä Sveitsissä on 345 miljardin euron edestä fossiilisen energian investointeja, jotka kuuluvat ECT-sopimuksen piiriin. Valtioille ja kansalaisille sopimus ei tarjoa oikeuksia eivätkä valtiot vai haastaa yrityksiä välimiesoikeuteen.
Vanhentuneen sopimuksen uudistamisesta on neuvoteltu jo yli vuoden ajan. EU on esittänyt muun muassa sopimukseen kuuluvan välimiesmenettelyn poistamista. Sopimuksen uudistaminen ilmaston kannalta kestäväksi on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi, sillä muutokset vaativat yksimielisyyden kaikkien sopimuksen 53 osapuolen kesken.
Neljäs neuvottelukierros päättyi maaliskuun alussa ja kasvavista vaatimuksista huolimatta mitään edistystä esimerkiksi fossiilisten investointisuojan poistamisen ja välimiesmenettelyn poistamisen suhteen ei ole tapahtunut. Neuvottelut jatkuvat jälleen kesäkuussa.
Jo yli miljoona kansalaista on alkuvuodesta allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan Euroopan maita ja EU:ta vetäytymään ECT-sopimuksesta. Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä, että Suomi ja muut EU-maat eivät sido käsiään ja lukitse yhteiskuntia kiinni fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kannattaako Suomi sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisten investointisuoja poistetaan
ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?
Helsingissä 8.4.2021
Mai Kivelä /vas