Kuva: kokoomus / Kristian Tervo
Suomi ei ole liikenneturvallisuuden mallimaa Euroopassa. Vuonna 2019 julkaistussa Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston raportissa, jossa 32 Euroopan maata on pantu paremmuusjärjestykseen, jossa lähtökohtana on käytetty liikennekuolemia. Syitä liikennekuolemiin on mm. Päihteet, välinpitämättömyys muita tiellä liikkujia kohtaan ja tietenkin vanha vitsaus kaahaaminen, toteaa kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Marko Kilpi.
“Joka keväinen kestopuheenaihe on täällä taas eli liikenneturvallisuus ja –kuolemat”, Kilpi sanoo.
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) julkaisemassa Päihderaportti 2014-2018 selvitettiin kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja on ollut alkoholin, huumausaineiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien 907 aiheuttajakuljettajasta 837:n osalta tiedetään, ajoivatko he alkoholin, huumausaineiden tai ajokykyyn vaikuttaneiden lääkkeiden alaisena. Näistä kuljettajista kolmannes (n=280) ajoi jonkin edellä mainitun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Suurin osa päihtyneistä kuljettajista liikkui henkilöautolla.
Raportissa selvisi, että huumekuljettajien aiheuttamat onnettomuudet tapahtuivat tasaisesti pitkin viikkoa ja eri vuorokaudenaikoina (eniten kuitenkin iltapäivällä), kun taas alkoholirattijuoppojen onnettomuudet tapahtuivat useimmiten viikonloppuna ja yöaikaan. Huumekuljettajien onnettomuudet olivat useammin yhteenajoja muiden ajoneuvojen kanssa, kun taas alkoholirattijuoppojen onnettomuudet olivat tyypillisimmin yksittäisonnettomuuksia.
“Tämä on seurausta siitä, että liikennevalvontaa on vähennetty, joka johtuu Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta ja poliisin resurssien kutistumisesta. Poliisin vähentyneiden resurssien vuoksi liikennesektorien poliisit ovat joutuneet keskittymään kiireellisten hälytys- ja valvontatehtävien suorittamiseen, ja liikenteen valvonta on kutistunut olemattomiin”, Kilpi toteaa.
“Tarvitsemme ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla vaikutetaan kansalaisten arvoihin, asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen sekä liikenneturvallisuustietouden ja turvallisuuden arvostuksen lisäämiseen yhteiskunnassa. On selvää, että tiestön ja ajoneuvokaluston kunto vaikuttavat myös liikenneturvallisuuteen, mutta kyllä merkittävin yksittäinen tekijä löytyy edelleenkin ratin ja penkin välistä. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulee perustua tutkittuun tietoon, jonka pohjalta voidaan rakentaa vaikuttavaa toimintaa, joka toteutetaan laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa”, Kilpi linjaa.
”Liikenneturvallisuuden kehittämisen ja lisäämisen tulee olla Suomessa riittävän kunnianhimoista”, Kilpi päättää.
Edustaja Kilpi jätti asiasta kirjallisen kysymyksen puhemiehelle.