Kokoomuksen kansanedustaja ja Tutkaksen, eli tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja Sanna Lauslahti toivoo entistä laaja-alaisempaa yhteistyötä päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä.
Lauslahden mukaan eduskunnan valiokunnilla on jo tällä hetkellä hyviä vakiintuneita käytäntöjä kuulla säännöllisesti ajantasaista tutkimustietoa käsiteltäviin lakiehdotuksiin liittyen, mutta myös uudenlaisia menetelmiä voitaisiin hänen mukaansa soveltaa. Hänen mukaansa esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnan vastatietoraportin ehdotuksia on syytä viedä eteenpäin. Raportissa esitettiin asiantuntijuuden jakamista akateemiseen, näköalapaikan, kokemus- ja näkemysasiantuntijuuteen, jotta valiokunnissa voitaisiin lisätä ymmärrystä siitä, mihin asiantuntijan esittämä tieto pohjaa.
Lisäksi Lauslahti muistuttaa, että tutkijoiden ja päättäjien dialogin vahvistamiseen on käytettävissä myös tuore Tutkaksen organisoima tutkijarekisteri, joka tarjoaa kansanedustajille helpon tavan löytää tarpeen vaatiessa sopivia tutkijoita.
– Tiedebarometrissa on tullut esille, että suomalaiset arvostavat tiedettä ja tutkimusta. Samoin tällaisena aikakautena, jossa totuutta hämärretään ja kun eletään eräänlaista totuuden jälkeistä aikaa, tulee poliittisessa päätöksenteossa käyttää nykyistä enemmän tutkittua tietoa ja kuulla tutkijoita. Olisi hyvä pitää huolta siitä, että jokaisessa merkittävässä poliittisessa asiassa kuullaan vähintään yhtä käsiteltävää asiaa koskevaa tieteellistä asiantuntijaa, Lauslahti linjaa.
Lauslahti puhuu tänään lauantaina järjestettävällä maailmanlaajuisella Tiedemarssilla, joka haluaa kiinnittää huomiota tutkitun tieteen merkitykseen nykymaailmassa. Lauslahden mukaan yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa erityisesti poliittisen päätöksenteon tukena tulee lisätä, sillä vuoropuhelun lisäksi se tuottaa yhteiskuntaan tervetullutta läpinäkyvyyttä sekä lisää keskinäistä luottamusta.
– Meidän tulee tukea poliittisten päättäjien ja tiedemaailman välistä keskustelua. Meidän poliitikkojen tulee kyetä kertomaan selkeämmin millaista tietoa tutkimuksesta tarvitsisimme, jotta tutkijat kykenisivät kertomaan mahdollisimman hyvin tietoa päätöksentekoa hyödyttävällä tavalla. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura on tehnyt jo vuosia tätä hyvää työtä, mutta haluan kannustaa myös ihan kaikkia muitakin vastaavassa asemassa olevia pohtimaan tieteen hyödyntämisen vahvistamista nykyistä enemmän, hän sanoo.
Lauslahden mukaan nyt tulisi selvittää, miten tutkimuslaitosten tutkimustyötä voitaisiin hyödyntää lainvalmistelussa mahdollisimman hyvin. Selvää on se, että tutkijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden vuorovaikutusta tulee vahvistaa.
– Tämä onnistuisi esimerkiksi perustamalla ministeriökohtaisia asiantuntijaverkostoja tukemaan ministeriöiden ja valiokuntien työtä, Lauslahti sanoo.
Kansanedustaja painottaakin haastavansa nyt kaikki edustajakollegansa olemaan entistä aktiivisemmassa yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa.
– Haastan edustajakollegat olemaan aktiivisessa yhteistyössä tiedemaailman, erityisesti nuorten tutkijoiden kanssa. Nuorilla tutkijoilla voi olla annettavan ainutlaatuisia ja tuoreita ajatuksia, joita emme ole osanneet vielä edes ajatellakaan. Jo nuorille tutkijauran alkuvaiheessa oleville olisi hyvä antaa perusymmärrystä poliittisesta päätöksenteosta. Samalla me edustajat saisimme paremman ymmärryksen siitä, millaista tiedemaailman arki on käytännössä. Tällaisella yhteydenpidolla tiedemaailman ja eduskunnan yhteistyöhön päädyttäisiin jo tiede- ja poliittisen uran alkupäässä ja yhteistyöstä saataisiin muodostettua tiivistä ja toimivaa, hän toteaa.