Suomen kansainvälistyminen on kasvattanut samalla myös työelämän kielitaitotarpeiden monipuolistumista. Englannin kielen taitoa vaaditaan jo lähes kaikissa työtehtävissä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksissä tarvitaan entistä enemmän henkilöitä, jotka osaavat useampia vieraita kieliä.
– Suomalaisten yksi kilpailuvaltti on nyt ja tulevaisuudessa useampia kieliä taitavat osaajat. Tältä osin suunta on ollut viime vuosina nurin kurinen. Kielten opiskelu ja tarjonta ovat yksipuolistuneet. Onneksi ongelma on tunnistettu, ja täsmätoimia on aloiteltu lasten kielivalikoiman ja kielten opiskelun aikaistamiseksi kokeiluhankkeella. Tämä ei riitä. Työelämässä toimivien ja lähivuosina työelämään tulevien kielitaitoa tulee pikaisesti monipuolistaa, vaatii Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.
Tänä vuonna käynnistyy laaja kokeilu. Sen tavoitteena on aikaistaa kielten opiskelua ja monipuolistaa kielivalikoimaa. Kokeilun erityisavustukset on myönnetty 76 kunnalle sekä 19 muulle koulutuksen järjestäjälle. Kokeilussa on mukana jopa 69 000 peruskoululaista, 8 000 esiopetuksessa olevaa ja 7 000 lasta varhaiskasvatuksessa.
– Varhaiskasvatuksen yksi kehittämisen paikka on se, miten voimme yhä enemmän leikin kautta ”kielikylvyttää” lapsia muihin kieliin ja kulttuureihin. Varkaiskasvatuksessa leikinomaisesti tapahtunut kielten oppiminen tuo erinomaisen pohjan oppia koulussa uusia kieliä ja lisää myönteistä suhtautumista eri kulttuureita kohtaan. Kielten oppimisen ilo leikinomaisella tavalla tulee tehdä mahdolliseksi jokaiselle lapselle, vaatii Lauslahti.
Suomalaisissa yrityksissä on entistä enemmän tarvetta kiinan, venäjän, saksan ja epanjan kielen osaajille, perinteisten englannin ja ruotsin kielen lisäksi.
– Suomessa on akuuttitarve monipuolistaa kielten tarjontaa peruskoulussa ja toisella asteella. Tämä vaatii kuntatasolla päätöksiä lisätä kielten tarjontaa, ja saada lapset ja vanhemmat myös rohkeasti valitsemaan myös muita kieliä. Lisäksi korkeakouluissa on lisättävä muiden kielten tarjontaa ja lisättävä mm. kiinan ja japanin kielten opiskelojoiden aloituspaikkoja, ehdottaa Lauslahti.
– Elämme yhä verkottuneemmassa maailmassa, jossa maiden rajat ylitetään hetkessä digitaalisissa ympäristöissä. Lasten ja nuorten ystävät löytyvät ympäri maapalloamme. Kieli on tärkeä välinen tässä – se yhdistää kansakuntia ja ihmisiä. Pienelle maalle monipuolinen kieliosaaja on mitä parhain käyntikortti, päättää Lauslahti.