Kuvaaja: Sauli Tölli
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tänään laittanut vireille lakialoitteen pelikoneiden poistamiseksi kaupoista. Jos aloite saa taakseen yli 100 kansanedustajan allekirjoitukset, vallitsevan käytännön mukaisesti hallituksen tulee lähteä edistämään asiaa, vaikka sitä ei olekaan kirjattu hallitusohjelmaan.
– Vuonna 2017 valmistuneen raportin mukaan suomalaiset pelasivat eniten rahapelejä koko Euroopassa ja neljänneksi eniten koko maailmassa. On arvioitu, että vuonna 2018 Veikkaus yhdessä ulkomaisten pelisivustojen kanssa aiheutti asukaslukuun suhteutettuna 370 euron nettotappion jokaista suomalaista kohden. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna suomalaisilta kerätään tappioina miltei 70% enemmän asukaslukuun suhteutettuna. Lukujen pitäisi herättää jokainen, Tynkkynen toteaa.
Lakialoitteella esitetään arpajaislain muutoksella peliautomaatteja poistettavaksi ruokakaupoista, joiden myyntipinta-ala ylittää 100 neliömetriä, jota on aiemmassa kauppoja koskevassa lainsäädännössä pidetty ylärajana kioskikaupan määritelmässä.
– Poliitikkojen vuodesta toiseen kuultavat juhlalliset julistukset peliongelmiin puuttumisesta eivät korjaa mitään, jos asialle ei tehdä konkreettisesti mitään. Tämän lakialoitteen myötä kansanedustajat pääsevät nyt siirtymään sanoista tekoihin, sillä aloite etenee jos se saa eduskunnan enemmistön tuen, Tynkkynen huomauttaa.
THL:n raportti koskien vuonna 2019 pelattuja rahapelejä osoittaa, että hyvin suuri osa suomalaisten pelaamasta summasta aiheutuu peliongelmaisten kustannuksella. Vuonna 2019 vain 2,5 prosentin osuus pelaajista vastasi puolesta rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Veikkauksen oman selvityksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 117 000 peliongelmaista kansalaista. Lidl reagoi Suomessa kauppaketjuista ensimmäisenä vallitsevaan tilanteeseen poistamalla pelikoneet myymälöistään.
Lakialoite
laiksi arpajaislain 4 ja 16 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Rahapelaaminen ja sitä tukevat toimintamallit aiheuttavat nykyisellään suuren määrän peliongelmia Suomessa. Peliautomaattien sijoittelu on keskeisessä roolissa tämän ongelmakohdan ratkaisemisessa. Ruokakauppoihin sijoitetut tuhannet peliautomaatit vaikeuttavat peliongelmien kanssa kamppailevien tilannetta ja samalla aiheuttavat uusia peliongelmia. Tällä lakialoitteella esitetään peliautomaatteja poistettavaksi ruokakaupoista, joiden myyntipinta-ala ylittää 100 neliömetriä, jota on aiemmassa kauppoja koskevassa lainsäädännössä pidetty ylärajana kioskikaupan määritelmässä.
PERUSTELUT
Rahapelaaminen vie kansainvälisesti vertailtuna suuren osan suomalaisten tuloista. Vuonna 2017 valmistuneen raportin mukaan suomalaiset pelasivat eniten rahapelejä koko Euroopassa ja neljänneksi eniten koko maailmassa. On arvioitu, että vuonna 2018 Veikkaus yhdessä ulkomaisten pelisivustojen kanssa aiheutti asukaslukuun suhteutettuna 370 euron nettotappion jokaista suomalaista kohden. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna suomalaisilta kerätään tappioina miltei 70 prosenttia enemmän asukaslukuun suhteutettuna. Euromääräisesti laskettuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset häviävät vuodessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa peliyhtiöiden toiminnan seurauksena. THL:n raportti koskien vuonna 2019 pelattuja rahapelejä osoittaa, että hyvin suuri osa suomalaisten pelaamasta summasta aiheutuu peliongelmaisten kustannuksella. Vuonna 2019 vain 2,5 prosentin osuus pelaajista vastasi puolesta rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta.
Pelaamisen haitat koskevat suurta joukkoa suomalaisia. Veikkauksen oman selvityksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 117 000 peliongelmaista kansalaista. Kun huomioidaan, että peliongelmien arvioidaan aiheuttavan haittaa keskimäärin 7-15 henkilölle ongelmapelaajan lähipiirissä, haitat ulottuvat paljon laajemmalle joukolle kansalaisia. Tämän perusteella yli miljoona suomalaista joutuu kokemaan sen, mitä pelaamisen aiheuttamat ongelmat voivat saada aikaan. Tämä huomioiden on kestämätöntä, että valtio omalla vaikutuksellaan ja toimettomuudellaan edesauttaa ongelmien säilymistä ja uusien ongelmien syntymistä.
Velkaongelmien määrä on lisääntynyt Suomessa huolestuttavalla tavalla. Yhtenä keskeisenä vaikuttajana haitallisessa kehityksessä ovat olleet peliongelmien aiheuttamat talousvaikeudet ja niiden seuraukset. Peliongelmien kanssa painivien ahdinkoa ovat hyväksikäyttäneet pikavippejä tarjoavat yritykset, jotka ruokkivat peliriippuvuuksia ja pahentavat siitä aiheutuvia ongelmia entisestään. Aiheesta tehdyn selvityksen mukaan valtaosa niistä, jotka ovat hakeneet peliongelmiinsa apua, on rahoittanut pelaamistaan pikavipein. Pikavipit näyttäytyvät riippuvaiselle mahdollisuutena jatkaa pelaamista, josta saatavilla voitoilla peliongelmainen uskoo kykenevänsä maksamaan velkansa pois. Useimmiten pikavippikierteeseen ajautuminen aiheuttaa lopulta maksuhäiriömerkinnän, jonka seurauksena tapahtuva luottotietojen menettäminen tekee monen kohdalla esimerkiksi vuokra-asunnon saamisesta vaikeaa. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut jatkuvasti jo kymmenen vuoden ajan. Nyt maksuhäiriömerkintä on jo lähes 400 000 suomalaisella.
Ongelmapelaamisen vahingot ulottuvat paljon syvemmälle kuin pelkästään niihin haitallisiin taloudellisiin seurauksiin, joita pelaaminen aiheuttaa pelaajalle itselleen, hänen läheisilleen ja lopulta myös yhteiskunnalle. Ongelmapelaaminen on riippuvuus, joka vie tilaa kaikelta muulta ja myös sellaiselta, jonka arvoa ei pystytä rahassa mittaamaan. Peliongelmaisten lapset saattavat joutua kokemaan millaista arki on, kun perheen elämiseen tarkoitetut rahat ja vanhempien läsnäolo valuvatkin rahapeleihin. Vaikutukset mielenterveyteen ja henkilön jaksamiseen ovat ennen pitkää dramaattisia ja valitettavan moni peliongelmiin ajautunut päätyy pahimmassa tapauksessa riistämään hengen itseltään. Usein tätä edeltää valtavan velkataakan kasautuminen, läheisten ihmissuhteiden kärsiminen ja toivottomuus ulospääsystä tilanteesta, jossa rahapelit hallitsevat elämää.
Ennen kuin pelaaminen etenee ongelmapelaamiseksi, edeltää sitä jokin hetki, joka saa henkilön astumaan rahapelien pariin. Tämän alkupisteen ja peliongelmien hallitseman elämän väliin mahtuu
laaja kirjo pelien aiheuttamia haittoja ja lievempiä peliongelmien muotoja. Kaikkien kohdalla peliongelmat eivät etene pahimpaan mahdolliseen pisteeseen, mutta aiheuttavat silti haittaa. Tärkeää olisi ennaltaehkäistä kaikkien näiden haittojen syntymistä toimilla, joilla rajoitettaisiin nykyisin vallitsevaa toimintamallia, jossa rahapelit ovat vahvasti näkyvillä ja helposti saatavilla jokaiselle. Rahapelien arkipäiväisyys ja ensimmäiset koukuttavat kokemukset pelaamisesta rahapelikoneiden ääressä ovat vahvasti vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat tulevia peliongelmia.
Rahapelit tulisi nähdä laajana kokonaisuutena, jonka ne käsittävät. Pelejä on vaikutuksiltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia, jonka vuoksi niitä koskevan lainsäädännönkin tulisi olla erilaista. Rahapeliautomaatit luokitellaan Suomessa kuuluvaksi niin kutsuttuihin punaisin peleihin, joka tarkoittaa sitä, että niihin sisältyy erityinen vaara pelihaitoista. Esimerkiksi lottopelit luokitellaan puolestaan kuuluvaksi vihreisiin peleihin niiden sisältämien vähäisempien pelihaittariskien vuoksi. Peliautomaattien kuulumista punaiseen kategoriaan selittää se, että kyseiset pelit ovat suunniteltuja saamaan pelaajia jatkamaan pelaamista. Pelien koukuttavuutta lisäävät muun muassa niiden nopeatempoisuus, efektit ja toistuvat voitot. Riippuvuutta aiheuttavat myös niin kutsutut ’läheltä piti’-tilanteet, joiden tarkoitus on saada pelaaja uskomaan olleensa lähellä voittoa ja jatkamaan pelaamista. Tästä syystä Norjassa on päädytty kieltämään vastaavien tilanteiden käyttäminen rahapeliautomaateissa. Myös valevoittojen lisääminen peleihin on tyypillinen pelien suunnittelussa hyödyksi käytetty riippuvuutta lisäävä tekijä. Valevoitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa voitettava summa jää panostusta pienemmäksi, jonka seurauksena pelaaja todellisuudessa menettää rahaa, mutta automaatti kuitenkin viestii visuaalisesti ja ääniefektien avulla pelaajan voittaneen. Ylipäätään ongelmallista on, että pelaajien on lähes mahdotonta tietää tarkalleen, miten peliautomaattien pelit on suunniteltu toimimaan. Tämä osaltaan lisää alttiutta riippuvuuksien muodostumiselle.
Huolimatta siitä, että peliautomaattien tiedostetaan olevan kehitettyjä saamaan pelaajia koukuttumaan ja niiden tiedetään toimivan peliongelmien alkupisteenä, sallitaan niiden olevan sijoitettuna arkisessa ympäristössämme. On kansainvälisesti vertailtuna hyvin poikkeuksellista, että peliautomaatteja on sijoitettuna ruokakauppoihin kuten Suomen kohdalla on yleinen tapa. Pelikonerivit tavallisissa marketeissa tekevät kaikkien kohdalla mahdottomaksi sen, että pelien läsnäololta voisi välttyä. Erityisen haitallista tämä on jo peliongelmien kanssa painivien kanssa, mutta samalla se on haitallista myös niiden kannalta, joille voi myöhemmin kehittyä peliongelmia. Pelien näkyvyys ja arkisuus myös lisäävät positiivista mielikuvaa peleistä ilman, että se toisi riittävällä tavalla niiden haittoja esille. Esimerkiksi tupakan kohdalla on nähty tarpeelliseksi laittaa
kaupoissa tupakkatuotteet pois näkyvistä. Samoissa marketeissa on kuitenkin sallittua pitää lukuisia punaiseksi luokiteltuja riippuvuutta aiheuttavia peliautomaatteja, vaikka ne todistetusti aiheuttavat vakavia haittoja suurelle joukolle suomalaisia ja lisäävät yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.
Peliautomaattien merkitystä peliongelmien näkökulmasta ei tule vähätellä nettipelien tai – kasinoiden varjolla. Monen kohdalla peliautomaatit toimivat lisäksi kimmokkeena siirtyä myös nettipelaamisen pariin. Tästä huolimatta pelikoneet itsessään ovat jo valtava ongelma. Suomessa peliautomaateilla pelaavien osuus on muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen korkea. STM:n vuonna 2020 julkaistun selvityksen perusteella jopa 31 prosenttia suomalaisista oli pelannut rahapeliautomaattien pelejä muualla kuin kasinolla viimeisen 12 kuukauden aikana. Selvitys myös osoittaa automaattipelien olevan Suomessa vahvasti sidoksissa peliongelmiin. Vuonna 2018 peliautomaatit tuottivat Suomessa yhteensä jopa 569 miljoonan euron tulot Veikkaukselle. Veikkaus ilmoitti vähentävänsä peliautomaatteja vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta vielä vuoden 2020 alussa peliautomaatteja oli yhteensä 18 500 kappaletta sijoiteltuna erillisten pelisalien ja -kasinoiden ulkopuolelle. Määrä on liki nelinkertainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa asukkaita on lähes kaksinkertainen määrä. Erityisen ongelmallisena on Veikkauksen tapa sijoittaa automaatteja enemmän alemman tulotason alueille. Tämä aiheuttaa sen, että rahapelejä pelaavat eniten ne suomalaiset, joilla niihin vähiten olisi varaa.
Jotta pelaamisen aiheuttamia ongelmia pystytään vähentämään, tulee peliautomaatit saada pois arkisesta ympäristöstä. Tämä edellyttää, että ruokakauppoihin sijoitetut peliautomaatit saadaan poistetuksi, ja niillä pelaaminen tulee keskittää pelaamiseen tarkoitettuihin pelisaleihin ja – kasinoihin. Tämä ennaltaehkäisisi monien ongelmien syntymistä ja mahdollistaisi nykyistä toimivamman valvonnan. Peliautomaattien säilyttämistä ei voida perustella sillä, että niiden tuottamilla varoilla rahoitetaan tarkoitusperiltään hyviä toimintoja. Peliongelmien aiheuttaminen ja peliongelmaisten tilanteen hyväksikäyttö aiheuttavat niin suuren määrän pahoinvointia ja taloudellisia haittoja sekä kansalaisille että yhteiskunnalle, että niiden varjolla tehtävät hyvätkin teot ovat moraalisesti ja taloudellisesti kestämättömällä pohjalla. Suomen linja rahapelaamisen osalta vaatii laajempaa tarkastelua, mutta peliautomaattien osalta on tarve reagoida viipymättä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
arpajaislain 4 ja 16 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään arpajaislain (1047/2001) 4 §:ään uusi 11 kohta ja 16 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
4 §
Muut määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 11) päivittäistavarakaupalla kauppaa, jonka myynnistä pääosa on elintarvikkeita. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
16 §
Raha-automaatteja, erityisautomaatteja ja kasinopelejä koskevat erityiset säännökset _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Raha-automaatteja, erityisautomaatteja tai kasinopelejä ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälöihin, joiden vakinainen liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on yli 100 neliömetriä. Rajoitus ei koske liikkeitä, joihin sovelletaan lakia majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006). _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 17.4.2021
_______________________________ Sebastian Tynkkynen ps