Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne suitsi 19.4. Tuumaustunnilla odotuksia EU:n elvytyspakettia ja kasvua kohtaan. Kun julkinen ja yksityinen talous ovat liian velkaisia, lisäelvytys velaksi ei enää toimi.
– Viimeisten kuuden vuoden aikana eurosysteemi on pumpannut markkinoille yli 5.200 miljardia euroa rahaa. Silti euroalueen bruttokansantuote on edelleen vuoden 2008 tasoa alhaisempi. Suomen julkinen ja yksityinen talous ovat vuosikymmenessä velkaantuneet, eli elvyttäneet yli 225 miljardilla. Luuleeko joku oikeasti, että EU:n 750 tai Suomen pari miljardia tuottavat nyt jotenkin käänteentekevän tuloksen?
Ranteen mukaan järkevä keskustelu julkisen talouden tervehdyttämisestä on käynyt täysin mahdottomaksi. Jos et kannata velkahana apposen auki haettavaa ikuista kasvua, oletkin jättämässä lapset, vanhukset, sairaat ja heikot heitteille. Näin ei päästä eteenpäin.
– Tähän asti hallituksen tulopuolen kasvatus on perustunut pelkästään kuvitteellisiin ns. päätösperäisiin työpaikkoihin. Menojen revetessä tuloja on ”kasvatettu” vain nostamalla työllisyystavoitetta. Lopulta työpaikat luodaan julkiselle sektorille velka- ja verovaroin maksettaviksi. Ei maailma sillä lailla toimi, kestävyysvaje repeää lisää.
Ranne sanoo jokaisen ymmärtävän, että lapsiperheiden, sairaiden ja vanhusten palveluihin tarvitaan lisää tekijöitä. Nykyiset tekijät uupuvat, eläköityvät, ja tarpeet kasvavat. Peruspalveluiden määrästä tai laadusta ei voida leikata, vaan niihin tarvitaan sekä tekijät, että rahat.
On uskallettava tunnustaa, että julkisen talouden kestävyysvajeen korjaavaa talouskasvua ei vain ole tulossa, Ranne toteaa ja jatkaa olevan erikoista, että jopa vihreät puhuvat samaan aikaan kasvusta, kun ovat tuhoamassa kansantaloutta.
– Sen sijaan julkisen sektorin omat toimintamenot ovat aivan liian suuret. Valtion kehysmenoista noin 29 % eli lähes 18 miljardia euroa menee hallinnon itsensä pyörittämiseen. Se on aivan liikaa, ja poissa vanhusten ja sairaiden hoitajilta, koulupsykologeilta ja -kuraattoreilta, opettajilta jne.
Valtiontalouden tarkastusvirastossa ilmenneet ongelmat ja toiminta-ajatuksen katoaminen ovat oire valtion oman koneiston trimmaamisen jäämisestä täysin taka-alalle, Ranne lataa.
– ”Leikkaaminen” on kielteinen ja väärä ilmaisu. Ei kustannusten alentaminen saa lähteä ensisijaisesti keskeisten palveluiden määrän tai laadun leikkaamisesta. Päinvastoin, on olemassa loistavia menetelmiä, joita voidaan soveltaen käyttää julkisen hallinnon virtaviivaistamiseen, hukan poistamiseen, oleellisen löytämiseen ja siihen keskittymiseen.
Ranteen mukaan lukujen valossa julkisen talouden kestävyysvaje on katettavissa muutamassa vuodessa järjestelmän sisältä. Vaikkapa Patentti- ja Rekisterihallituksen ja Maanmittauslaitoksen kaltaisten ketterän kehittämisen menestystarinoiden opit pitää ottaa tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti käyttöön muuallakin julkisessa hallinnossa.
– Vain niin talous saadaan kuntoon ja peruspalveluiden rahoitus turvattua pitkällä tähtäimellä.