Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.)
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää harmaan talouden torjumiseksi veronumeron käyttöönottoa uusilla aloilla. Veronumeroa esitetään rakennusalan lisäksi majoitus- ja ravintola-alalle, kiinteistöpalvelualalle ja teknologiateollisuuteen. Rakennusalan veronumerosta säädettiin vuonna 2011 ja se on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta alalla.
– Maan hallitukselle on tässä valmiit ja hyväksi havaitut välineet torjua harmaata taloutta ja kartuttaa valtion verotuloja. On siis poliittinen arvovalinta, halutaanko suomalaisille alihankkijayrityksille yhdenvertaiset edellytykset menestyä kilpailussa räikeää alipalkkaa työntekijöilleen maksavien tai pimeää työtä käyttävien jobbariyritysten kanssa, sanoo lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Jari Myllykoski.
Majoitus- ja ravintola-alan, kiinteistöpalvelualan ja teknologiateollisuuden kansainvälistyminen ja alihankintaketjujen monimutkaistuminen tekevät veronumeron käytön laajentamisesta perusteltua. Esitys on osa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Tolkkua työelämään –kampanjaa.
– Harmaa talous aiheuttaa miljardien veromenetykset Suomessa, syrjii rehellisiä yrittäjiä ja sysää suomalaisia työntekijöitä työttömyyteen. Rakennusalan veronumero on vähentänyt pimeää työtä, joten sen käyttöönottoa muilla aloilla ei pidä enää viivyttää, Myllykoski sanoo.
Kun veronumeroa pidetään näkyvillä, kuka tahansa voi varmistua henkilön kuulumisesta veronumerorekisteriin. Majoitus- ja ravintola-alan työntekijöiden ei kuitenkaan tarvitsisi pitää tunnistetta asiakkaiden näkyvillä työturvallisuussyistä, vaan se tulee esittää tarkastuskäynnillä olevalle viranomaiselle.
–Meyer Turun telakan viime vuonna uutisoidut 2-3 euron tuntipalkat olivat herätys todellisuuteen. Monipolviset alihankintaketjut lisäävät riskejä alipalkkaukseen ja harmaaseen talouteen, vaikka Meyerin kaltaiset vastuulliset yritykset niitä yrittävätkin kitkeä, Myllykoski sanoo.
– Suuret ja kansainväliset hankkeet esimerkiksi meriteollisuudessa tai isojen biotalouslaitosten rakentamisessa ovat välttämättömiä suomalaisen työllisyyden kannalta, mutta verojen maksua ja työehtojen noudattamista on valvottava tarkasti.
LAKIALOITE
laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Tässä aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi lakia veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekiste-ristä (1231/2011) siten, että lain soveltamisalaa laajennetaan rakennusalan lisäksi majoitus- ja ravitsemusalaan, kiinteistöpalvelualaan ja teknologiateollisuuteen. Uudeksi lain nimikkeeksi ehdotetaan lakia veronumerosta ja rakennusalan, majoitus-ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä tekno-logiateollisuuden veronumerorekisteristä. Vastaavaa soveltamisalan laajentamista esitetään myös työturvallisuuslakiin (23.8.2002/738) ja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin (1346/1999).
ALOITTEEN PERUSTELUT
Veronumero rakennusalalla
Suomessa otettiin osana harmaan talouden torjuntaa käyttöön rakennusalan veronumero vuonna 2011. Laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä (9.12.2011/1231)
edellyttää, että yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden kuvallisessa tunnistekortissa täytyy olla muiden tietojen lisäksi Verohallinnon antama, erilliseen veronumerorekisteriin merkitty veronumero.
Rakennusalalla veronumeron käyttöönotto on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta. Veronume-ron käyttöönotto toi verotuksen piiriin työntekijöitä, jotka aiemmin olivat jääneet harmaan talouden piiriin. Julkisesta veronumerorekisteristä kuka tahansa voi tarkistaa rakennustyömaalla työskentele-vän henkilön etu- ja sukunimen sekä hänen veronumeronsa perusteella, onko henkilön tiedot mer-kitty veronumerorekisteriin. Rekisteriin oli verohallinnon tiedotteen 4.5.2016 mukaan merkitty 1 064 559 henkilöä. Heistä 111 136:sta kansalaisuus oli jokin muu kuin Suomi tai kaksoiskansalaisuus. Kotikunta ulkomailla oli 40 271:llä. Syyskuussa 2013, eli vuosi lain voimaantulon jälkeen, veronumerorekisteriin oli merkitty vähän yli 570 000 henkilöä. Heistä noin 56 000 oli kansalaisuudeltaan muita kuin suomalaisia.
Veronumeron laajentaminen muille aloille
Ennen rakennusalan veronumeron käyttöönottoa julkaistussa Suomen kansainvälinen harmaa talous -selvityksessä (eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010) arvioitiin, että verottamatta jäi vuosittain ainakin 400 miljoonan euron edestä rakennusalan palkkoja. Osa verottamattomuudesta oli lain ja verosopimusten mukaista ja osa johtui ulkomaisten aliurakoitsijoiden ja näiden palkansaa-jien valvonnan vaikeudesta. Ravintola-alalla taas arvioitiin vuonna 2008 maksetun laskennallisella 670 miljoonan euron pimeällä liikevaihdolla 270 miljoonan euron pimeät palkat. Yhteensä Suomen harmaan talouden kokonaismäärän arvioitiin raportissa olevan 10–14 miljardin euron suuruusluo-kassa.
Harmaan talouden aiheuttamien veromenetysten tarkka arviointi on mahdotonta, mutta on selvää, että menetetyt verotulot ovat merkittäviä. Tarkastusvaliokunnan raportissa esitetty karkea arvio veromenetyksistä oli vuoden 2008 tasossa 2,5–3,5 miljardia euroa vuodessa. Kertymättä jääneiden so-siaalivakuutusmaksujen osuudeksi siitä arvioitiin useita satoja miljoonia euroja. Toisaalta veromenetyksistä on esitetty korkeampiakin arvioita.
Harmaa talous vaikuttaa yritysten väliseen kilpailuun epäterveellä tavalla. Mikäli jollakin alalla harmaa talous eri muotoineen yleistyy, syrjäyttää se markkinoilta sellaisia yrityksiä, jotka hoitavat laki-sääteiset velvoitteensa, eivätkä pysty kilpailemaan hinnoilla velvoitteitaan kiertävien yritysten kanssa. Yhteiskunnalle tällainen kehitys merkitsee verotulojen vähenemistä, työntekijöille alipalk-kausta ja viime kädessä syrjäytymistä työmarkkinoilta sekä paperittomien ihmisten hyväksikäyttöä.
Harmaan talouden riskiä kasvattavat matala elinkeinotoiminnan aloittamiskynnys, pienyritysvaltai-suus, työvoimavaltaisuus ja ulkomaisen työvoiman käyttö. Vuokratyön ja alihankintaketjujen moni-naistumisen myötä harmaan talouden riskit ulottuvat yhä uusille aloille.
Valtiovarainministeriön vuonna 2013 julkaisemassa, ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten vero-valvontaa koskevassa selvityksessä esitettiinkin veronumeron käyttöönoton laajentamista muille toi-mialoille. Työryhmän esittämiä toimialoja olisivat ensivaiheessa asennus- tai kokoonpanotyö, lai-vanrakennustyö, kuljetustyö, korjaus- ja huoltotyö, siivous-, hoito- ja hoivatyö sekä ravintola- ja majoitusala. Työryhmän esitys sisältää samat toimialat, jotka on määritelty verotuksellisiksi ris-kialoiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (11.8.1978/627) annetun lain 10 e §:ssä sekä niiden lisäksi korjaus- ja huoltotyön ja ravintola- ja majoitusalan.
Veronumeron käytön laajentaminen rakennusalalta muille aloille kirjattiin myös hallituksen raken-nepoliittiseen ohjelmaan elokuussa 2013. Harmaan talouden ministerityöryhmä päätti kuitenkin syyskuussa 2014 lykätä veronumeron laajemman käyttöönoton harkintaa siihen, kun kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön. Kansallinen tulorekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön tämän hetken tietojen mukaan vuonna 2019.
Veronumeron käyttöä on laajennettu eräille muille toimialoille alan toimijoiden omasta aloitteesta. Esimerkiksi Kiinteistöpalvelut ry velvoitti jäsenyrityksensä ottamaan veronumeron käyttöön vuonna 2013. Lisäksi jäsenyritykset velvoitettiin antamaan Tilaajavastuu.fi –palveluun tilaajan selvitysvel-vollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) (tilaajavas-tuulain) edellyttämät tiedot yrityksestään ja kaikista alihankkijoistaan.
Majoitus- ja ravitsemuspalvelualan työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat myös ilmaisseet kannatta-vansa veronumeron käyttöönottoa, mutta ovat esittäneet huolensa työntekijän yksilöivän kuvatun-nisteen julkisesta kantamisesta työtehtävissä. Tällaisen tunnisteen esilläpito asiakkaiden näkyvillä on koettu kyseisillä aloilla riskiksi työturvallisuudelle. Tämän vuoksi on perusteltua säätää, että ma-joitus- ja ravitsemusalalla työntekijöiden ei tarvitse pitää esillä työntekijän yksilöivää kuvatunnis-tetta, vaan pitää sitä saatavilla ja esittää se pyydettäessä tarkastuskäynnillä olevalle verotarkastajalle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle.
Myös teknologiateollisuuden alalla on tarvetta veronumeron käyttöönotolle. Vuokratyö, alihankin-taverkostot ja työvoiman kansainvälistyminen ovat sen piirissä yleisiä ilmiöitä. Teknologiateollisuu-teen kuuluvat metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus sekä kone-ja kulkuneuvoteollisuus.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:
1.
Laki veronumerosta ja rakennusalan
veronumerorekisteristä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä annetun lain (1231/2011) nimike sekä 1 §:n 1 momentti, 4 §:n otsikko ja 2 momentin 1 kohta,
seuraavasti:
Laki
veronumerosta ja rakennusalan, majoitus-ja ravitsemusalan,
kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden veronumerorekisteristä
1 §
Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Tässä laissa säädetään Verohallinnon antamasta veronumerosta sekä sen ylläpitämästä rakennusalan, majoitus- ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden alojen veronumerorekisteristä, rekisterin tietosisällöstä sekä tietojen julkisuudesta ja muusta tietojen käsittelystä.
Rakennus-, majoitus- ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden veronumerorekisteriin talletettavat tiedot
Verohallinto merkitsee 1 momentissa tarkoitetut tiedot veronumerorekisteriin:
1) rakennusalan työnantajan tai työturvallisuuslain 52 a §:ssä tarkoitetun yhteisellä rakennustyömaalla pidettävän tunnisteen antavan työmaan päätoteuttajan pyynnöstä tai majoitus- ja ravitsemusalalla, kiinteistöpalvelualalla sekä teknologiateollisuuden alalla työnantajan tai työturvallisuuslain 52 c §:ssä tarkoitetun työpaikkaa tai työn suorituspaikkaa johtavan tai valvovan työnantajan pyynnöstä;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.
Laki työturvallisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään työturvallisuuslakiin (738/2002) uusi 52 c § seuraavasti:
52 c §
Majoitus- ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden aloilla työskentelevän henkilön tunniste
Majoitus- ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden työpaikkaa tai työn suorituspaikkaa johtavan tai valvovan työnantajan on tekemissään sopimuksissa tai muutoin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava siitä, että jokaisella siellä työskentelevällä on työpaikallaan liikkuessaan henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden työpaikalla työskentelevän tulee työpaikallaan liikkuessaan pitää näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Majoitus- ja ravitsemusalan työpaikalla työskentelevän on pidettävä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste mukanaan ja esitettävä se pyydettäessä verotarkastajalle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työpaikalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Tunnisteessa tulee olla näkyvissä veronumerosta ja majoitus-ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden veronumerorekisteristä annetussa laissa tarkoitettu henkilökohtainen veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Työntekijän tunnisteessa tulee lisäksi olla työnantajan nimi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.
Laki verotustietojen julkisuudesta ja
salassapidosta annetun lain 17 ja 17 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 17 §:n 5 momentin 2 kohta ja 17 a §:n 1 momentin 1 kohta,
sellaisena kuin ne ovat, 17 §:n 5 momentin 2 kohta laissa (1234/2011) ja 17 a §:n 1 momentin 1 kohta laissa (793/2014), seuraavasti:
17 §
Tietojen antaminen ennakonpidätyksen toimittamista varten
Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa yleisen tietoverkon kautta käytettävissä olevan pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmän avulla tunnistetulle palvelun käyttäjälle:
2) tiedon rakennus-, majoitus- ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan ja teknologiateollisuuden palvelun käyttäjän yksilöimien työntekijöidensä veronumeroista käytettäväksi veronumerosta ja rakennusalan, majoitus- ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden veronumerorekisteristä annetussa laissa säädettyyn tarkoitukseen.
17 a §
Tietojen antaminen veronumerosta
Verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa:
1) rakennusalan työnantajalle tai työturvallisuuslain (738/2002) 52 a §:ssä tarkoitetun yhteisellä rakennustyömaalla tai majoitus- ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden alan työnantajalle tai työturvallisuuslain 52 c §:ssä tarkoitetun työpaikalla pidettävän tunnisteen antavalle työmaan päätoteuttajalle tiedon tämän yksilöimien työntekijöiden veronumeroista käytettäväksi veronumerosta ja rakennusalan, majoitus-ja ravitsemusalan, kiinteistöpalvelualan sekä teknologiateollisuuden veronumerorekisteristä annetussa laissa säädettyyn tarkoitukseen;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20**.
Helsingissä 1.2.2017
Jari Myllykoski /vas