Sarkkinen_Hanna_kuntavaalit_rajattu-e1490945767864

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen:
Yritystukityöryhmältä loppui rohkeus kesken

Vasemmistoliiton kansanedustaja, puoluetta yritystukiryhmässä edustanut Hanna Sarkkinen on pettynyt parlamentaarisen yritystukityöryhmän päättymiseen tuloksettomana. Työryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ilmoitti keskiviikkona, ettei yritystukiryhmä päässyt sopuun karsittavista ja uudelleenkohdennettavista yritystuista. Työryhmä loi kuitenkin kriteerit, joiden valossa yritystukia tulisi arvioida.

Työryhmässä tarkasteltiin sekä suoria yritystukia että verotukia, jotka muodostavat noin neljän miljardin kokonaisuuden. Sarkkinen pitää kestämättömänä sitä, että valtavien sosiaaliturvaan, tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuneiden leikkauksien jälkeen yritystukiin ei uskallettu tehdä kunnon uudistusta.

– Maltillinen reilun 160 miljoonan säästöesitys tuli ryhmässä torpatuksi useiden puolueiden taholta ja loppumetreillä teollisuuden energiaverotukiin esitettiin jopa korotusta. Tämä valitettavasti kertoo, että ankaran lobbauksen ja poliittisten intohimojen kohteena olleelta ryhmältä loppui rohkeus kesken, Sarkkinen harmittelee.

Työryhmässä Vasemmistoliiton tavoitteena oli säästöjen hakeminen erityisesti ympäristölle haitallisista tuista sekä yritystukien rakenteellinen uudistaminen siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat tuottavuutta ja uuden työn syntymistä. Lisärahoitusta olisi pitänyt suunnata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukiin, jotka edistävät taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä muita yritystukia paremmin.

– Miljardien uudistuksia ei voida tehdä kertarysäyksellä, mutta nyt olisi kipeästi tarvittu pidemmän aikavälin suunnitelma ja yhteisymmärrys siitä, kuinka tukijärjestelmää kevennetään sekä muokataan talouden uudistumista tukevaksi ja ympäristön kannalta kestävämmäksi, Sarkkinen toteaa.

Vasemmistoliitto tavoittelee yritystukiin noin 500 miljoonan euron remonttia. Merkittäviä säästöjä toisivat esimerkiksi päästökaupan kompensaatiotuesta, yrittäjävähennyksestä, metsälahjavähennyksestä ja kaivostoiminnan alennetusta sähköverokannasta luopuminen, teollisuuden energiaverotukien alentaminen, listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoveroedun leikkaaminen sekä turpeen verokannan korottaminen.

– Hallitus ei saanut tehtyä yritystukien uudistamista ja sysäsi sen parlamentaarisen ryhmän tehtäväksi. Nyt kun ryhmä ei saanut aikaiseksi yhteisesti hyväksyttyä listaa jää yritystukien uudistaminen seuraavan hallituksen tehtäväksi. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa puolueet löytävät yritystukien karsintatyön edestään, toivottavasti silloin tulokset ovat paremmat, Sarkkinen sanoo.

Vasemmistoliiton lausunto yritystukityöryhmän loppuraportista

Vasemmistoliitto on pettynyt siihen, ettei yritystukiryhmä päässyt yhteisymmärrykseen yritystukien karsimisesta ja uudelleenkohdentamisesta. Ryhmän hyväksymät yritystukien arvioinnin kriteerit ovat kuitenkin askel eteenpäin, ja niitä tulee tulevaisuudessa käyttää yritystukien arvioinnin ja karsinnan työkaluna.

Vasemmistoliiton tavoitteena on ollut yritystukien rakenteellinen uudistaminen siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat talouden ekologista rakennemuutosta ja uuden työn syntymistä. Tavoitteena on ollut myös merkittävien säästöjen hakeminen niistä tuista, jotka ovat ympäristölle haitallisia sekä niistä, joille ei ole kestäviä taloudellisia tai yhteiskunnallisia perusteita. Osa näistä saaduista säästöistä olisi tullut uudelleenkohdentaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen siten, että Suomen tki-panoksia olisi pystytty kasvattamaan merkittävästi.

Työryhmän työn loppuvaiheessa käsittelyssä ollut esitys noin 60 miljoonan euron yritystukiremontista oli mittakaavaltaan riittämätön, eikä sisällöltään tukenut riittävästi tukien energia- ja ilmastostrategian mukaista uudelleenkohdentamista. Esityksessä olisi jopa kasvatettu teollisuuden yritystukia alentamalla teollisuuden sähköverotuksen tasoa. Esitettyä leikkausta ei voitu pitää riittävänä tuloksena, erityisesti kun huomioidaan viime vuosina tehdyt valtavat koulutukseen, tutkimukseen ja sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset. Emme voineet hyväksyä kokonaisuutta, joka olisi kasvattanut teollisuuden energiaverotukia ja joka olisi ollut mittakaavaltaan riittämätön.

Vasemmistoliitto pitää yritystukiremontin tavoiteltavana mittakaavana noin 500 miljoonaa euroa vuoteen 2023 mennessä, minkä lisäksi olisi tarpeen laatia pidemmän aikavälin suunnitelma tukien leikkaamisesta ja uudelleenkohdentamisesta. Uudelleenkohdentamisen tavoitteena tulee olla merkittävästi kasvattaa tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiorahoitusta. Tki-rahoitus on tutkimusten mukaan tehokkainta yritystukea, joka myös tukee taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä paremmin kuin muut yritystuet. Tukien uudistamisessa on huomioitava myös välittömät työllisyysvaikutukset, eikä miljardiluokan säästöjen toteuttaminen äkillisesti ole siksi tarkoituksenmukaisena.

Parlamentaarinen työ edellyttää aina kompromisseja ja olimme valmiita niitä tekemään. Parlamentaarisen työryhmän olisi pitänyt kuitenkin saavuttaa vähintään noin 150 miljoonan euron säästöt ja pidättäytyä lisäämästä energiaverotukia, jotta esityksen pohjalta olisi voitu edetä järkevästi.

Olisimme halunneet karsia teollisuuden ja maatalouden energiaverotukia erityisesti niiltä osin, kun ne kohdistuvat fossiilisiin energialähteisiin. Emme näe teollisuuden sähköverokannan yleistä alentamista perusteltuna. Lisäksi katsomme, että epätarkoituksenmukaisesti kohdentuvista verotuista, kuten yrittäjävähennyksestä ja listaamattomien yhtiöiden osinkoveroedusta, olisi voitu saavuttaa välittömästi merkittäviä säästöjä. Muita tarpeellisia säästökohteita olisivat olleet esimerkiksi päästökaupan kompensaatiotuen poistaminen, metsälahjavähennyksestä luopuminen sekä kaivostoiminnan alennetusta sähköverokannasta luopuminen ja turpeen verokannan korottaminen. Yritystukilistaukset sisältävät myös elementtejä, jotka eivät ole varsinaisesti yritystukia ja välineitä, joita Vasemmisto ei halua leikata. Näitä ovat esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden normia alempi arvonlisäverokanta tai sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusinstrumentit.

Vasemmistoliitto katsoo, että työryhmän epäonnistuminen yritystukien leikkaamisessa ja uudelleenkohdentamisessa heijastaa sitä, että joidenkin yritysten ja toimialojen lyhyen aikavälin intressit on kansallisessa politiikassa asetettu kansantalouden pitkän aikavälin hyödyn ja ympäristönäkökulman edelle.