Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto esittää kolmea koulutuksen tasa-arvoa parantavaa päätöstä, joihin hallituksen on sitouduttava kehysriihessä. Suomalaisten nuorten oppimistulokset on laskussa ja koulutuksen eriarvoisuus on kasvanut. Vuosikausia kansainvälisesti hehkutettu suomalainen koulutuspolku on luisumassa eriarvoiseksi järjestelmäksi jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan jopa 17 prosenttia nuorista on karsinut opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt vaikeuttavat erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista. Heistä lähes puolet on joutunut vähentämään opintojaan tai luopumaan niistä rahapulan takia.
“Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla ei ole aikaa odottaa seuraavia eduskuntavaaleja ja tulevia hallitusneuvotteluja, vaan koulutuspolitiikan suunnanmuutokseen on sitouduttava heti. Suomen kaltaisessa maassa yhdenkään nuoren opintopolku ei saa katketa vähävaraisuuden takia kuten nykyään käy. Hallitus tekee selvityksiä selvitysten perään, mutta ei tarjoa ratkaisuja. Tarvitaan konkreettisia muutoksia”, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson linjaa.
Vasemmistoliitto esittää kolmea koulutuspoliittista uudistusta, joista hallituksen on päätettävä jo kehysriihessä.
1. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ja esiopetuksen laajentaminen viisivuotiaille. Lasten oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ei saa olla riippuvainen vanhempien työmarkkina-asemasta. Esiopetuksen laajentaminen tukee varhaista oppimista ja edesauttaa oppimista tulevaisuudessa. Arvioitu kustannus yhteensä noin 45 miljoonaa euroa.
2. Selvitys siitä, miten voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa voidaan kieltää. Yksityisen varhaiskasvatuksen kenttä on vaarassa monopolisoitua suurten kaupallisten toimijoiden vallatessa alaa. Kaupallisten toimijoiden määrän kasvu lisää lasten välistä eriarvoisuutta ja heikentää työntekijöiden työehtoja.
3. Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen, jolloin myös toisen asteen opiskelumateriaalit olisivat maksuttomia ja koulutustakuu toteutuisi jokaisen nuoren kohdalla. Oppivelvollisuusiän pidentäminen maksaa OAJ:n laskelmien mukaan noin 50 miljoonaa ja opetusmateriaalien maksuttomuus noin 35 miljoonaa.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä koulutukseen ja sivistykseen panostamisen tärkeydestä niin oppimistulosten, koulutuksellisen tasa-arvon kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Vasemmistoliiton esittämien uudistusten kustannusvaikutus olisi noin 120 miljoonaa euroa. Rahoittaminen on mahdollista esimerkiksi suurituloisia suosivan yrittäjävähennyksen perumisella.