Valtioneuvoston selonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Tiina Elovaara
Muutosvarauksin
Maailmanpolitiikka on kovassa myllerryksessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on kuitenkin pysynyt vakaana vaikeissakin tilanteissa. Ulkopolitiikkamme on ollut pragmaattista, pitkäjänteistä ja olemme kyenneet sovittamaan yhteen eri näkökulmia. Suomen ulkopolitiikan viimeaikainen kehityskulku onkin ollut läntisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventäminen. Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa solmitut puolustusyhteistyön aiesopimukset, nyt neuvoteltavissa oleva aiesopimus Saksan kanssa, Pohjoismaiden solidaarisuusjulistus sekä EU:n avunanto- ja vastuulausekkeet osoittavat kaikki osaltaan Suomen viimeaikaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaa. Idänsuhteiden merkityksellisyys ei ole poistunut, sen vuoksi dialogi ja eri yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen Venäjän kanssa jatkuu.
Tuore Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimus kertoo, että kansan luottamus Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan hoitoon on perussuomalaisten ministereiden aikana kasvanut. Nyt lähes 80 % suomalaisista pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna.
Ulkoasiainvaliokunnan mietintö tukee valtioneuvoston selontekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Selonteko valmisteltiin yhdessä parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa. Siinä todetaan kaksi pääasiaa: Suomen turvallisuusympäristön viimeaikainen heikentyminen ja ulkopoliittisen yhteistyön syventäminen kumppanimaiden kanssa.
Puolustusvaliokunnan mietintöön antamassa lausunnossa Suomen ulkopoliittista nykytilannetta kuvataan näin: ”EU-jäsenyyden toteutumisen jälkeen Suomi on ollut poliittisesti liittoutunut maa.” Selonteossa todetaan, ettemme voi, tai halua eristäytyä.
Pääsanoma onkin, että kansainvälinen turvallisuuspoliittinen yhteistyö on Suomen edun mukaista politiikkaa. Tähän ulkoasiainvaliokunnan mietintö yhtyy.
Selonteossa ja mietinnössä esitetään näkemys, että Suomen tulisi vahvistaa Venäjä-osaamistaan. Ministeri Jaakko Iloniemi on kirjassaan esittänyt näkemyksen, että Ukrainan kriisi on Neuvostoliiton hajoamisesta johtuvaa jälkiseurausta. Neuvostoliitto ei ole purkautunut verta vuodattamatta. Tämän näkemyksen mukaan elämme siis post- tai jälki-kylmän sodan aikaa, jossa naapurustossamme vaikuttavat neuvostotasavallan hajoamiseen liittyvät konfliktit. Toisaalta Venäjän katsotaan tätä nykyä noudattavan niin sanottua uusimperialistista politiikkaa, jonka pyrkimyksenä on saavuttaa suurvalta-asema ja moninapainen maailmanjärjestys.
Arktisella alueella Venäjä on perinteisesti toiminut käytännönläheisesti ja sen painopisteitä ovat energiaresurssien hyödyntäminen ja koillisväylän avaaminen kaupallisille kuljetuksille. Voimapolitiikkaa alueella on tähän asti harjoitettu vähemmän. Tältä pohjalta Suomen on hyvä lähteä luotsaamaan kaksivuotista Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta ensi keväänä.
Suomelle tärkeitä painopistealueita arktisessa politiikassa ovat ympäristönsuojelu ja alueen kestävä taloudellinen kehitys. Näitä Perussuomalaiset tukevat. Arktinen ympäristö on ekologisesti erittäin herkkä ja ilmastonmuutoksella on monia kauaskantoisia vaikutuksia alueella. Ikiroudan sulaminen voi johtaa maan vajoamiseen ja elinympäristöjen tuhoutumiseen. Siksi on tärkeää, että teemme korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisissa maissa. Maailmanpolitiikassa näemme globalisaatiosta seuranneita muutoksia, jotka eivät jakaudu tasaisesti tai ole kaikille yhtä myönteisiä. Oleellista on rauhanturvatyö ja siviilikriisinhallinta, ihmisoikeuksien turvaaminen, koulutuksen ja naisten oikeuksien vahvistaminen sekä ympäristön kestävä käyttö. Näissä asioissa Suomella on erittäin paljon vahvuuksia.
Brexitin ja Trumpin voiton kaltaiset ilmiöt ja kehityskulut kertovat osaltaan tavallisten kansalaisten tyytymättömyydestä elitistiseen päätöksentekoon. Käynnissä on jonkinlainen demokratian murros. Tähän on myös Suomen osaltaan vastattava. Syrjäytymisen ehkäiseminen on turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Se ei vain vahvista sisäistä turvallisuuttamme vaan myös edistää kansankunnan eheyttä ja yhtenäisyyttä, jota ulkoasiainvaliokuntakin korostaa edellytyksenä maamme kriisinsietokyvylle. Tällaista politiikkaa me Perussuomalaiset lämpimästi kannatamme.